lauantai 24. joulukuuta 2011

Tavoitteet 2012, ja pohdintaa miten niihin päästään


Rasse


- Yksi nollatulos agilitystä. Treenataan hyvällä fiiliksellä lyhyitä pätkiä, ja selkeytetään kontakteja. Ja että päästäis sinne kisoihin :)


- Käydään mahd. rallytoko kisat. Jos päästään johonkin rallytoko kurssille vain, niin voisi olla mukavaa treenata, ja realistiseti mahdollistakin. Toisin kuin toko..


- Pysyä terveenä.


Ja mainittakoon tähän vielä, että Rasmuksen arkikäytös on todella hyvää nykyään, ja varsinkin tämän vuoden aikana parantunut huimasti. Ei ikinä vouhkaa enää mun kanssa lenkillä, tai rähise vastaantuleville koirille, tai hauku pelottaville asioille. Ainoastaan pienen pientä ininää kuuluu koiran ohittaessa, joka lähinnä haittaa Moonaa..


 


Moona


- Paljon kisoja, ja sujuvia ratoja agilityssa. Kisataan aktiivisesti, ja koitetaan löytää hyvää rutiinia kisaamiseen. Rutiinin kanssa tulee toivottavasti jonkinlaista tasaisuutta meidän kisa suorituksiin. Treenataan monipuolisesti, ja haetaan uusia näkökulmia erilaisilta kouluttajilta. Hyppytekniikkaa treenataan itse aktiivisemmin, ja keväällä yritetään päästä Vapun oppiin esim. johonkin kurssille. Moona saa opetella Trkmanin cik and cap käännöksiä, ehkä tilaan myös sen dvd:n avuksi.


- Voi1 Tokoon ihan tulostavoite, koska se on varmasti saavutettavissa laadukkaalla treenaamisella. Loppu keväästi toivottavasti jo kokeeseen, ja nyt on tokon treenaaminen etusijalla. Suunnittelen tarkasti kaikki perus treenit, ja kisanomaisia yritetään tehdä myös paljon, heti kun liikkeet on paremmin kasassa. Edetään kuitenkin rauhassa, ja pyritään täydellisyyteen. Jos/kun tavoite saavutetaan ennen syksyä jätetään toko tauolle, jos vähänkään siltä tuntuu. Tauon jälkeen EVLää pakettiin. Jos ei saada heti ykköstä, niin kisataan tk3 verran, ja harjoitellaan kisaamista.


- BH Paikkamakuu kuntoon!!!!!! Jos menee hyvin, niin jo keväällä katsellaan koetta, tai sitten kesällä.


- Avoimesta kuma htm:sta ja alokkaasta freestylessa. Kovat on tavoitteet koiratanssin osalta, mutta tykkäsin kovasti lajista. Nämä menee luultavasti syksylle, mutta aloitetaan tehotreenaus heti kun tokon osalta VOi1 on saavutettu. Silloin olen jo varmaan kyllästynyt tokoon väliaikaisesti. Opetellaan kuitenkin koko ajan uusia positioita, ja ehkä jokunen temppu myös lisää. Ja hiotaan niitä vanhoja myös. Musiikkeja on jo mietitty ohjelmiin, ja koreografiaa myös. Ideana tehdä tarkkaa työtä niin kuin tokossa, ja htm:ään varsinkin loppuun hiottu taidokas ohjelma.


- Haussa kisavalmiiksi. Jos tuntuu varmalta ja bh-koe menee kesällä läpi, niin kokeita saatetaan(?) miettiä jo loppusyksylle. Muuten yritetään treenata samaan malliin kuin viimevuonna, ja oppia lisää lajista. Vieläkin on niin paljon epäselviä asioita, vaikka paljon paljon enemmän tiedänkin kuin vuosi sitten. Tottista treenaillaan aina välillä, niin liikkeiden pitäis olla syksystä valmiita. Esineruutu on tällä satunnais treenimäärällä myös hyvässä kunnossa syksyllä.


- Arkikäytös kuntoon. Kaikissa tilanteissa siihen ei voi luottaa, vaikka se lähes aina tottelleekin tosi hyvin. Treeneissä kyräilee välillä muita koiria, ja jos Rasmus vinkuu, niin tuijottaa muita koiria uhkaavasti ohituksissa. Naapurin koirien kanssa on käynyt paljon tilanteita, jossa Moonaa en saa yhtään hallintaan. Agikentän laidalla räyhää rataa tekeville koirille. Hihnakävely on kuitenkin nykyään ihan ok, vaikka vetämis ongelmaa oli joskus.


- Luonnetesti Pitää pian katselle tulevia testejä, ja yrittää mahtua ens vuonna mukaan.


- Silmätarkki, säännöllinen fyssari/hieronta, säännöllinen venyttely, jumppapallo temppuja. Siinä on hommaa, ja jumppapallo pitää hankkia myös. Toivotaan että Moona pysyy terveenä, eikä telo itseään mihinkään.


 


Senni


- Yritän olla itsekriittinen, ja kysenalaistaa omia tekemisiäni. Annan omat virheet itselleni liian helposti myös anteeksi, vaikka niitä pitäisi ehkä enemmän pohtia, ja ottaa opiksi.


- En saa kangistua samoihin kaavoihin treenaamisessa, vaan pitää miettiä asioita myös laatikon ulkopuolelta :)


- Teen myös jotain muutakin kuin töitä/treenaamista. Eli opiskelua pitäisi miettiä..


- Suunnittelen kaikki treenit paremmin, ja kirjaan enemmän treenejä blogiin. Asioiden mietiskely on vähintäänkin yhtä tärkeää, kuin itse treenaaminenkin.


- Opetella juoksukontaktien opettamista Jerryllä. Ja treenata aksaa Nakun ja myös Jerrynkin kanssa. Ehkäpä Naku jo loppuvuodesta olis kisavalmis.


 


Moona on ollut tänään tosi tuhma, että sellaista joulurauhaa. Lenkillä oli "pientä" draamaa, kun en ensin naapurin koirat tuli haukkumaan meitä metsässä, jolloin sain vielä Moonan nätisti luokse, ja luulin jos niiden menneen ohi, ennenkuin Moona karkasi niiden luo. En tiedä mitä siellä tapahtui, mutta lopulta sain Moonan rääyttyä pois. Sitten lenkin päätteeksi törmättiin taas samoihin koiriin, jotka oli siis kaukana tiellä ja me metsässä vielä. Moona karkasi taas sinne rähinöinnit mielessä. En tiedä tappelivatko ne, tai sitten ne säikähtivät Moonaa ja kiljuivat sen takia. Karjuin kuin kuuroille korville, ennenkuin se tuli takaisin. Suutuin sille pikkusen, ja vaikka ei ole tapana kurittaa fyysisesti ikinä Moonaa, niin ravistelin sitä kyllä pahasti, ja huusin sen korvaan + häädin vielä lopuksi hihnan heilauttelemana metsään, omat hermot petti totaalisesti :/  Että näin sitten. Rasmus hukkui siinä hötäkässä, ja naapuri koirineenkin katosi paikalta. Rasmus oli onneksi vain karannut kotiin, kun se ei kestä jos on vihainen. Moona palasi mun perään metsästä, kun kutsuin sen mukaan, ei ilman houkuttelua uskaltanut tulla, ja teki toko seuraamista koko matkan kotiin, eikä siis ollut hihnassa, tai käskyn alla. Kertaakaan ei pudottanut kontaktia, vaikka sanoin että mene pois, ja vierestä meni autoja ja pihoilla oli ihmisiä. Miksi ihmeessä se reagoi näin? Ja kivaa käytöstä muutenkin, että näin hieno suhde meillä on? Hyvin luottaa Moona muhun, kun kokee tarvetta mennä haastamaan riitaa? Nää samat koirat on kyllä monesti tulleet meidän luo lenkillä, ja vain tuurilla olen saanut Moonan napattua kiinni ennen kuin se on itse puolustanut itseään. Ja siis naapurin koirat eivät ole edes mitenkään agressiivisia, vain remmirähjiä ja epävarmasti haukkujia jos tulevat metsässä vastaan. Hihnalenkillä Moona tuijottaa niitä, ja ne rähjäävät meille vastaan tullessa, ja ovat vihaisia molemmin puolin, joten ehkä tämä tilanne vaan jotenkin odotti tuloaan. Puolin ja toisin ne ovat tuolla metsässäkin päässeet karkailemaan toistensa luo, mutta ei ikinä näin pahasti ole Moona jättänyt tottelematta. Tilanne on kai pahentunut pikkuhiljaa, ja Moonan käytös vahvistunut. Sen luoksetulo on yleensä tosi tosi varma, ja jos tulee metässä koiria vastaan, niin se ennemmin välttelee kuin haastaa riitaa, paitsi näiden settereiden kanssa ei. :(


Eilen tein esineruutua kesken lenkin, ja Moona löysi mun kummatkin hanskat hyvin. Silloinkin meni naapurin koirat läheltä ohi, mutta eivät karanneet meidän luokse, niin Moonakin keskittyi hyvin esineisiin. Tänään tehtiin myös esineruutu, jonne vein pienen pahvipurkin, laitoin sen kolosta risukasan alle, jottei näkyisi kun oli ihan valkoinen. Ihmettelin kun Moona näytti nuuskivan samassa kohdassa niin kauvan, ja meinasin jopa kustua sitä pois sieltä, mutta siinähän se esine olikin, eikä Moona tietenkään tajunnut napata esinettä siitä kolosta, vaan se oli kaivanut kaikki risut ja kepit esineen päältä pois, enpä taaskaan ajatellut.. Esine oli ihan takarajalla niin en nähnyt sinne kunnolla.. Ainakin esinemotivaatio on siis hyvä :) Ja vitsi että se lähtee hienosti etsimään, ihan jännittyneenä metsään tuijottaen odottaa lupaa lähteä. Rasmuksen mukana olo saa sille kiireen päälle, ja se kiire tulee nimenomaan siihen haisteluun myös, eikä vain juoksemiseen, tosi hyvä. Jotain hyvääkin sentään meidän lenkissä.


Niin, ja mä sain aika päheen joululahjan :o) Puiset A:n ja puomin, sekä alumiinisen keinun + vielä hyvän putken! Toimitetaan tammikuussa, ja kuvat oli paketissa. Niin siistiä!


 

lauantai 17. joulukuuta 2011

Torstain tokoilut



Ahkerana taas täällä kirjaamassa tokotreenejä. Yritetään nyt oikeasti saada niitä liikkeitä kuntoon. Torstaina mentiin myöhäisvuoroon hallille treenailemaan Myy bortsun ja ohjaajansa kanssa. On kyllä niin luksusta treenailla puhtaassa, kuivassa ja lämpimässä, onneksi on Veikkolassa noin mukava halli.


Moonalle olin suunnitellut jo kotona treenattavaa, joten saatiin tehokkaasti treenattua nopeasti kaikki tärkeät asiat. Ensin tyhmää metallia, joka ei ollut tällä kertaa yhtään tyhmä Moonan mielestä. Treeni on siis tuottanut jo tulosta tässä asiassa. Ensin 2 x vauhtinouto, uskaltaisin sanoa, ettei ote ollut ihan niin huono kuin viime kerralla. En kuullut niin paljon kilinää. Sitten muutama toisto otetta, ja saatiin jo monia askelia tiukalla purennalla, jee. Sitten luoksetuola palasissa, ja merkit oli myös maassa. Ei välittänyt merkeistä pätkääkään, ja tuli ihan täysillä. Kumpaakin stoppia tuli yksi kappale koko luoksari treenin aikana, stopit ei mitään parasta Moonaa, koska nyt se ei niitä ollenkaan ennakoi, niinkuin ennen. Ei olleet kuitenkaan kovin huonojakaan, mutta kovasta vauhdista pitää näitä treenata paljon, uskon että nopeutuvat ihan itsestään, kun alkavat tulla selkäytimestä. Vaihdoin palkan nyt pieneen palloon, se näyttää olevan melkeinpä lemppari lelu tällä hetkellä. Sitten vähän seuraamista, jossa oli tarkoitus harjoitella liikkurin häiriötä. Moona ei kuitenkaan häiriintynyt, kun ei käynyt silloin niin kuumana, joten piti vähän vaikeuttaa ja laittaa liikkuri pomppimaan meidän edestä, jotta sain sen mokaamaan. Uudella yrityksellä piti sitten kontaktin tosi hienosti, johon lopetettiin seuruut. Loppuun vielä yksi tunnari uhkarohkeasti, en tiennyt yhtään onnistuisiko vai ei, mutta onnistui ihan ok kuitenkin. Liikkuri vei kapulat ihan normaalisti, olivat vaaka rivissä. Sitten kävelin itse lähelle kapuloita ja vapautin Moonan etsimään. Hirveällä vauhdilla tuli kapuloille, mutta onnistui kuitenkin hienosti löytämään omansa. Nostosta heti naks ja palkkaa.


Loppuun vielä vähän agilityä, ja Moona sai vain opetella kääntymistä niistä niistoista. Toisin päin käytti hyvin kroppaa, ja kokosi ennen hyppyä. Toinen puoli paljon vaikeapi, tuli monta kertaa jarrusta huolimatta läpi, ja vain kerran tai kaksi sain sen hyppäämään oikein. Blääh..


Moona sai olla taas viereisessä huoneessa häkissä sillävälin, kun autoin Myyn kanssa, ja ääntäkään ei kuulunut sieltä! Katsoin ikkunasta, ja Moona nukkui kippuralla häkissään, vaikka seinän toisella puolella toinen koira sai treenata. Hyvä Moo, tekemisen välissä on ihan sallittua myös rauhoittua!


Eilen Moona sai ihan täyden lepopäivän, ilman lenkin lenkkiä. Pihalla saivat riehua Rasmun kanssa, mutta muuten piti vain löysäillä. Tänään käytiin sit pitkä lenkki metsässä, ja voi kun koirat nauttivat. Harvassa on nykyään valoisalla tehtävät metsälenkit. Rasse painoi örähdellen tappomeiningillä Moonan perässä, ja Moona vain liisi kevyesti ryteikköjen läpi. Olis varmaan hienoa olla nelijalkainen eläin, ja vain juosta täysillä ympäriinsä. Tai siltä ainakin tuntuu, kun yrittää kengät mudassa lyllertää koirien perässä. Ehkä se on koirille vähän samanlaista, kuin antaa hevosen mennä täysillä itsekin nauttien vauhdin hurmasta.


tiistai 13. joulukuuta 2011

Tylsä tokopäivitys


Vihdoin on aikaa ja motivaatiota treenailla tokoa. Neljänä peräkkäisenä päivänä ollaan nyt treenattu jotain järkevää, ja tuntuu että ollaan edistytty vähintäänkin yhtä paljon kuin viimeisen kahden kuukauden aikana, jolloin ollaan kyllä treenattu milloin mitäkin, mutta se milloin mitäkin on ollut sitä, mitä on huvittanut aina silloin tällöin tehdä. Nyt on siis tartuttu härkää sarvista, ja treenaillaan myös etukäteen suunnitellusti niitä asioita mitkä ei suju..


Sunnuntain hallivuorolla olin päättänyt ottaa ruudun ja metallin käsittelyyn. Ruutuun hakee jo hyvin ilman alustaa, ja korjaa tarvittaessa paremmalle paikalle. Seuraavaksi erilaisia merkkejä. Metallia taidettiin tehdä parin vauhtinoudon verran, asenne hyvä, mutta ote löysä. Kapula kilisee suussa, luulis että tuntuu ikävältä hampaissa.. Tehtiin myös erikseen pitämistä, ja paikallaan ote on tiukka, jos liikkuu niin ote löystyy. Yritän saada sen nyt hoksaamaan "ota" käskyn myö liikkeen aikana tapahtuvaksi otteen tiukentamiseksi. Voisi sitten pyytää ihan liikkeessä sitä korjaamaan otetta paremmaksi. Tehtiin myös kaikenlaista muuta pientä, ja lopuksi peruuttamista ja pyörähdyksiä kaukana musta. Leikittiin toosi paljon, kun mulla oli niin hauskaa :D


Maanantaina oli vuorossa kokeenomainen treeni koulun kentällä, palkatta ei olla tehty pitkään aikaan, joten otin vain kolme liikettä. Kehätarkastus meni hyvin ilman remmiäkin. Seuruu oli ensin, ja Moona taisi olla hieman yli innokas. Alkuun pomppi ja askelsi hassusti, tosin tuo hassu askellus johtui varmasti paljosta loskasta ja lumesta, missä vaikea liikkua normaalisti. Muuten oli ihan nättiä, mutta pysähdyksissä kontakti tipahteli pahasti. Tai ehkä oikea sana ei ole tipahtelu, vaan se oli todella rauhaton, ja vilkuili nopeasti ympärilleen. Varmaan otti häiriötä vieressä kävelevästä liikkurista, mutta nämä laitetaan treeniin. Paikallaan käännökset myös rauhattomia, kääntyili yli ja korjaili nopeasti peppuaan. Liikkeestä istuminen olisi kuulemma ollut 10, ja se oli kyllä ihan älyttömän nopea. Tipahti sadasosa sekuntissa istumaan. Hyppynouto oli ihan hyvä. luovutus tiivis, mutta ei törmännyt ollenkaan. Sivulle tuli kai vähän vinoon. Vire oli niin korkea, että pelkäsin sen varastavan kapulalle heitossa. Liikkuriin käskyyn se ei reagoinut. Muutenkin vire oli tosi tosi korkea, en muista että kokeenomaisissa olisi ikinä käynyt niin kuumana. Reagoi myös kehuihin hyvin. Siirtymät oli muuten hyviä, paitsi hypylle mentäessä se tuijotti hyppyä treenaavaa Nakua. Tästä huomautin ja se lopetti. Positiivinen mieli jäi tästä treenistä, vaikka Moona voisi työskennellä hieman hallitumminkin. Tehtiin vielä keskenään seuraamista, enkä saanut sitä kontaktia katkeamaan, eli luultavasti siis johtui liikkurista, eli helppo treenata kuntoon. Otettiin myös sivulle tuloja, ja näihin tarvitsen avustajaa tai peiliä, koska joudun kääntämään paljon päätä, että nään milloin koira on täysin suora. Tehtiin myös vauhtiluoksetulo, ja ohjaaja kysyikin, että tarvitaanko me varmasti tällaista. Ja jännä kyllä, tarvitaan hyvinkin. Moonan luoksetulo on suorastaan hävettävän hidas välillä, kun se odottaa pysäyttämis käskyjä. Treenattiin vilä lopuksi lyhtypylvään kiertämistä, eikä se välillä meinannut irrota sitä kiertämään, vaan pysähty räksyttämään.. Saatiin kuitenkin kiertoja, ja palkkasin sen pallolla mun taakse. Testasin myös stoppia kiertämisestä, ja tekikin sairaan hionon, mutta harmivain valui maahan. En keronut tarpeeksi selkeästi että tuli virhe, ja se toisti sen vielä uudelleenkin. Sitten tajusin jo kertoa, että sitä ei haettu nyt, ja saatiin hino seiso stoppikin huimasta vauhdista. Lisää kiertoja, ja hyvää vauhtia tulee takaisin. Treenasin loppuun vielä Rasmunkin kanssa, ja Moona kiljui remmissä kentän laidalla :/ Rasmus oli hauska, ja teki vauhtinoutoakin pariin kertaan, otti vaan laipasta kiinni.. Pa:t alkaa onnistua hiljalleen pienemmälläkin käsivulla, ja liikkeestä maahanmenot menee hyvin, vaikka käskyyn reagointi kestääkin muutaman sekunnin.. Imutus seuraaminen ei toimi.


Tänään treenealitiin omalla pihalla tunnaria ja luoksetuloa. Pieni tauko tunnarista oli yllättäen parantanut tilannetta. Hajuttomia kapuloita se ei nooteeraa enää ollenkaan, kertaakaan ei edes yrittänyt maistaa. Alkuun piilotin kepinpätkää oikeiden palikoiden keskelle lumen alle, ja naks kun se oli palauttamassa. Sitten kokeilin ympyrämuodostelmaa, ja vasta toisella haistelukierroksella nappasi oman. Olin lähellä palikoita. Sitten pystyrivi, jossa oma ekana. Jäin itse samalla tavalla kuin noudossa, ja Moona sai nyt ekaa kertaa laukata itsenäisesti kauempana oleville kapuloille. Vauhti oli senverran kova, että se eka kapula jäi nuuskimatta, mutta haistelun paluumatkalla nappasi sen varmasti ja palautti laukalla. Aika hienoa, ottaen huomioon millä mallilla liike hetki sitten oli.. Vielä on siis toivoa saada tämä kevääksi valmiiksi. (kopkop) Sitten luoksaria, ja vauhti oli tyyliä täysillä, jee! Puunkierrosta parit stopit, eka vähän huonompi, mutta sitten parani. Looppuun myös maahanmeno, joka voisi olla paljon nopeampi, tähän paneudutaan myöhemmin. Yhdestä luoksetulosta palkkasin vasta sivulta, ja hyvin tuli sivulle. Olipa mukavat treenit.


Sisällä tein vielä kaukoja, ja yritin opettaa painonsiirtoa, kunnes kauhistuin Moonan punaista ja rähmivää silmää. Sitten soittelemaan eläinlääkärille, jonka jälkeen oikin jo kiire lähteä hallille aksan vetoon. Ehkä niitä painonsiirtoja vois tehdä nyt, (ja on muuten vaikeaa saada koira hoksaamaan..) Juuri manasin, että Moona on ollut terve koko vuoden. :(

lauantai 10. joulukuuta 2011

Rankka päivä + voi liikkeiden tilanne


Huhhuh mikä päivä. Aamusta keräämään ulkokentältä agilityesteitä suojaan Suomen tappaja ilmoilta. Tuntui että olis ollut paljonkin pakkasta, vaikka vettä satoi. Talkoilun jälkeen sitten hallille muutamaksi tunniksi Anne-Marian agilitykoulutukseen kummankin koiran kanssa. Oli kyllä niin hyödyllistä taas.


Pitkään olen ihmetellyt, että miksi se ei käänny enää ihmisnuoliin tai kokoa niistoihin suorista linjoista, ja nyt saatiin siihen apua. Pitää aina aika ajoin vaatia se jarru läpi, ja vaatia se kokoaminen sieltä. Vaikka se sen osaa, niin yrittää huijata ja laistaa, vaikka kuulostaakin ihan yksinkertaiselta, niin se ei oikeasti sitä ole. Vaikka olen sitä palkkaillutkin aika ajoin jarruista, niin se on vain näennäisesti koonnut silloin, eikä oikeasti antanut ohjaukselle periksi. Nyt osaan sen taas vaatia siltä, kun kyllä se osaa ja pystyy. Ihanaa saada tähän joku selkeys, kun muilta kouluttajilta olen saanut vain läksyksi erilaisia tapoja treenata asia alkeista kuntoon ilman rimaa jne. Toki sitä pitää palkalla vahvistaa, mutta harjoituksen helpoittaminen ei ole se ratkaisu, kun koira jo periaatteessa osaa. Moni kohta sujui radalla tosi hienosti, ja hui mitkä kontaktit. Alkuun teki hienon hyppäys kontaktin, ja ponnisti A:n harjan takaa päätyen suoraan kontaktipinnalle, vauhti oli sen mukainen, että takajalat onnistuivat jäämään juuri ja juuri kontkatille. Kertoo jotain sen suuresta vireestä, mutta silti se onnistui lukemaan ohjausta keskittyneesti. Se oli oikeastaan tosi hyvä tänään, ihanan raivokas, mutta kuitenkin hyvin hanskassa. Herkkähän se on mun pienimmillekin virheille tai hätäilyille, mutta useimmiten yrittää kuitenkin parhaansa. Hieno pieni eläin <3


Rasse pääsi myös tekemään, ja se meni ihan hienosti. Onnistuttiin jopa poispäinkääntövippauksessa, vai mikä se nyt sitten ikinä olikaan. Kontaktilla ihme arpomista, että saako lähteä vaiko ei. Ekan satsin lopussa vähän väsähti/paineistui. Toisella kierroksella tehtiin rata kokonaisena, ja Rasse meni hienosti hyvällä vireellä. Minä mokailin vain pariin otteeseen.. Lopetettiin sitten siihen hyvään suoritukseen, ja Moona sai käyttää Rasmun ajan loppuun. Ja voi kun olin koulutuksen jälkeen iloinen, kun tulin kentän seinän takana olevaan kerhohuoneeseen, jossa Moona nukkui onnellisena häkissään, ja Rasmus makoili rauhallisena häkin vieressä pöydän jalkaan sidottuna. Ihan ihmeelliistä, eikä häkin ovea oltu edes yritetty vetää sisäänpäin. Joko ne oli treenien väsyttämiä, tai sitten huumattu. Jokatapauksessa hienoa!


Sieltä sitten suoriltaan tokoilemaan sirkuskentälle Henkan ja Sirken kanssa. Kylmä oli siellä tappaja ilmassa olla. Moona oli vähän vaisu, mutta ihmekkös tuo, kun aamusta asti ollut reissussa. Alkuun tehtiin ohjattua kumpaankin suuntaa. Ekassa palkkasin merkistä, ja hienoa että se meni sinne eikä yrittänyt kapuloille. Haettiin siis vasen, ja palkkasin vauhdista. Toisella tuli vino merkki, mutta haetutin kuitenkin sen oikean kapulan, ja palkkasin vauhdista. Aika hyvä, vaikka treeniä on takana tosi tosi vähän. Sitten Sirke neuvoi meille sellaisen kuuntelemis harjoituksen ohjattua varten, että koira pysäytetään kesken kun se lähtee noutamaan, ja ohjataankin se pysäytyksestä hakemaan toinen kapula. Pitää treenata. Sitten mentiin seuruuta käskytettynä. Pääosin koira oli aika hyvä, mutta ottaa hieman häiriötä liikkuvista liikkureista. Minä taas kävelin vinoon ja vaikka mitä. Pitäisi vihdoin opetella ottamaan kiintopiste ja uutena asiana myös kääntämään päätä käännöksen mukaan. Sitten tehtiin vähän kaukoja, seiso-maahan ei toiminut tällä kertaa. Olisi mielellään laittanut päänkin maahan, ja siitä seurauksena etupainoinen ja takajalat liikkui. Hyvä vinkki saatiin, että opetan Moonan siirtämään käskystä painoa takajaloille, eiköhän se hissi maahanmeno ala sitten toimia varmemmin pidemmältäkin matkalta. Loppuun tehtiin vielä ruutu kokonaisena, ja aika epävarmahan se oli. Tulipahan nyt kuitenkin kokeiltua millä mallilla liike on. Kovin epävarmasti meni ruutuun mutkan kautta, mutta löysi sinne kuitenkin. Seuraamaan tuli löysästi, mutta eipä olla juuri treenattu tätä koskaan. Osaksi löysyys johtui varmaan väsymyksestä, mutta varmasti myös treenin puutteesta.


Tokoiltu on viimeaikoina ihan liian vähän, joten liikkeet on aika rempallaan kaikki. Pitää oikeasti aloittaa kunnolla treenaamaan, tai ei ikinä kehdata mennä voittaja luokkaan.


Paikkamakuu: Paranemaan päin. Pallo jalkojen välissä on auttanut, ja samoin tiukka asenne lonkalle kääntyilin suhteen. Toistoja tarvitaan eri paikoissa ja häiriöissä paljon.


Seuruu: Tykkään Moonan seuraamisesta kovasti, mutta jonkilaista rauhattomuutta on paikallaankännöksissä ja sivuaskelissa. Käännöksissä saattaa myös tipahtaa kontakti. Jokaisesta pienestäkin kontaktin pudotuksesta keskeytän nyt, ja sitten uusi mahdollisuus. Samoin käveleviä liikkureita ja häiriökäskytystä pitää harjoitella.


Liikkeestä istuminen: Hyvä. Mutta aina vois olla varmempi ja nopeampi ja suorempi jne.


tunnari: Ollaan nyt saatu tähän jotain tolkkua, ja jatketaan samalla linjalla. Eli oma on usein pikkuruinen metsän tikku kapuloiden seassa tai lehtien alla. Välillä myös oikea tunnari kapula. Luovutus kuntoon, nyt siinä on pientä epävarmuutta ja kyselyä, että onhan oikea. Samoin mun kääntymistä väärinpäin pitää treenata.


metalli: Surkea ote, ja epämiellyttävä. Kyllä se sen 2kg puisen kapulan noutaa mielellään, mutta metalli ei ole niin kiva. Se oli jo hyvällä mallilla, mutta tauko sen treenaamisesta on muka saanut Moonan unohtamaan? Tai sitten se on ovelasti huijannut mut palkkaamaan helpommin, sorruin jo naksuttelemaankin sen koskemisesta, vaikka ennen nouti ihan ok koko kapulan :(


Hyppynouto: Ei saa törmätä luovutuksessa! Ja vinot heitot pitää treenata kuntoon..


Ruutu: Varmuutta ja toistoja eri paikoissa ja erilaisilla tötsillä. Eiköhän se siitä. Samoin lopun seuraamaan tuloa pitää harjoitella.


Luoksetulo: Pysäytykset välillä tosi hyvät, mutta välillä ei niin hyvät. Välillä vähän hidas vauhti. Pitää treenata vähän eritavalla kuin yleensä, ja muistaa laitta niitä merkkejä maahan myös. Ihan hyvä se kai kuitenkin yleensä on.


Kaukot: Ihan hyvin tekee yleensä, mutta on kovin häiriöherkkä. Helposti myös etupainoinen. Harjoitellaan sitä painonsiirtoa taakse, ja treenaataan paljon sisällä näitä. Ehkä ne siitä varmenee pikkuhiljaa..


Suurin osa liikkeistä siis aika surkealla mallilla, ja saa nähdä ollaanko jo keväällä kisavalmiita. Paljon on ainakin treenattava, jotta liikkeet olisivat varmoja ja vauhdikkaita.


Moona nyt:

torstai 8. joulukuuta 2011

Vuosi lopullaan



Vuoden viimeisetkin kisat on nyt kisattu, ja pian on treenitauonkin paikka. Nyt on hyvä hetki istua alas, ja pohtia miten kuluneen vuoden tavoitteet on tullut täytettyä, vai onko?


Rasmuksen tavoitteet olivat seuraavat:


-Eiköhän me sinne kolmosluokkaan nousta, vaikka ohjaaja ei sinne edes haluaisi. Onkohan meille edes mahdollista päästä ihanneaikaan? Se jää nähtäväksi! Treenataan tekniikkaa kovasti paremmaksi niin ehkä on mahkuja. Suuri tavoite voisi sitten olla edes yksi nollatulos 3. luokasta.


Ja kyllähän me noustiinkin heti maaliskuussa. Kolmosissa kisattiin vain 11 starttia, ei ollut niin kivaa kisata siellä. Yhtään nollaa ei tullut, parhaaksi tulokseksi jäi 0.4s yliaikaa. Ajan alituksia saatiin kyllä myöhemmin, kun se tekniikka on Rasmulla aika hyvä. Kootut käännökset, ja muutenkin me mennään kivasti yhdessä. Rasmun kanssa on niin mukavaa mennä agilityä, ja saa itsekin juosta paljon :)


-Treenataan joko tokoa, tai sitten ehkä koiratanssia. Näissä ei ole muuta tavoitetta kuin hyvä mieli ja innokas Rasmus.


Tokoiltiin jonkun verran, mutta aika paikallaan junnaamistahan se on.. Rasmuksella oli kyllä jokaisissa treeneissä hauskaa!


-Myös terveenä pysyminen voidaan laskea tavoitteeksi, ja Rasmuksen piristyminen takaisin myös kotioloissa iloiseksi Rasmukseksi.


No muuten on ollut terve, mutta masentunut edelleen kausittain. Mikähän sillä oikein on?


Moonan tavoitteet ja toteutus:


-Tokoa treenataan ahkerasti, ja pian ehkäpä kokeisiinkin uskaltaudutaan. Säilytetään treenamisen ihana fiilis ja motivaatio.


Treenattiin ahkerasti, ja meillä oli hauskaa! Treenaminen tuotti myös tulosta, ja saatiin aloi1 ja avo1 heti ensimmäisistä kokeista. Osasin edetä rauhallisesti ja ahnehtimatta, meillä ei ole mikään kiire. Vuoteen on mahtunut paljon ongelmia, jotka ollaan selvitetty. Pääosin itse pohtimalla, aivopähkinää niin minulle, kuin koiralle.


-Tottisvalmennus alkaisi tiistaina, mutta neidillä on juoksut. Tottista on siis myös tarkoitus treenata, ja BH koe suoritetaan jos taidot riittävät. Valmennuksen idea on kuitenkin avustaa meidät BH koe valmiiksi, että ehkä sen pitäisi olla ihan oikea tavoite kuitenkin.


No niinhän siinä kävi, että käytettiin meidän treeniaika lopulta tokoon.. Loppuvuodesta käytiin vekoran tottistreeneissä, joten tottistakin on tehty. Ja aina välillä muutenkin. Siinähän se tulee missä tokokin.. Paikkamakuu on suurin ongelma, Moona tuijottaa luoksetulossa liikkeelle lähtevää koiraa. Sen takia unohdettiin BH-koekin tältä vuodelta.


-Hakua treenataan säännöllisesti, ja toivonmukaan mullekin alkaisi vähän selvitä sen kiemurat.


Hakua on treenattu enemmän kuin piti, ja huvin vuoksi treenailu vaihtuikin vähän tavoitteellisemmaksi harrastamiseksi. Päästiin mukaan ihan mahtavaan hakuryhmään, jossa on ilo treenata niin sateessa, kuin paisteessa. Moonan koulutus aloitettiin uudelldelleen lähtöviivalta, kun se käytti silmiä etsinnässä.. Edistytty ollaan kuitenkin huimasti, ja jopa minäkin ymmärrän tätä monimutkaista lajia paremmin.


-Agissa tavoitteena saada Moona enemmän mun hanskaan, ei sinnetänne ryntäilevää rakettia kiitos! Kisaaminen aloitetaan varmaan heti kun ikä riittää, en malta odottaa supervauhdin tuomaa lisäjännitystä. Ohjaustekniikkaa hiotaan paljon, nyt kun tiedän ne kuviot ihan nimeltäkin pääpiirteittäin.. Hyppytekniikka on mulle aika tuntematon käsite, mutta jos\kun hankin lisää tietoa harjoitellaan sitäkin.


Moona on paremmin hanskassa, vaikka vireystila onkin vielä ajoittain liian korkea. Oma ohjaus on ottanut aimo harppauksen eteenpäin, ja aletaan työskentelemään jo pikkuhiljaa parina. Käytiin Vapun hyppytekniikka kurssilla, ja hyppytekniikkaa ollaan jonkin verran treenattu itsekin, tosin olisi pitänyt vielä enemmänkin tehdä.. Kisastartteja tuli 15, josta paras tulos 5vp. Suurin osa hyllytettiin, ja niihin hyllyihin ne meidän parhaatkin radat mahtui.. Moonasta on kehkeytynyt ihan huippu agikoira, joka saa päänpudisteluiden ja silmänpyöritysten sijasta nykyään jopa kehuja ja ihailevia katseita.


-Toivottavasti Moona pysyy terveenä!


Terve on ollut! Yksi lievä revähdys taka pakarassa, mutta se saatiin kuntoon. Fyssarilla on käyty säännöllisesti, ja jumpattu.


Suurinpiirtein on tavoitteet täytetty, vaikka muutama kohta jäikin vähän vajaaksi. Pääosin vuodessa ehdittiin tehdä vaikka mitä, ja kehittyä enemmän kuin osasin edes olettaa. Bonuksena vielä Moonan koiratanssi tulos. Hyvä vuosi on ollut!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Koiria, tanssia, shoppailua, näyttelyä, tokoa..


Messari viikonloppu on ohitse. Oli kyllä hauskaa, ja vaikka mitä nähtävää. Tärkeimpänä ohjelmana meille oli kuitenkin koiratanssi, jossa kilpailimme myös lauantaina Moonan kanssa. Hassua kyllä, ilmoittauduttiin noihin karkeloihin jo ennenkuin yhtään tanssiaskelta oltiin otettu. Kuudessa viikossa piti päättää musiikki, tehdä koreografia, opetella uusia temppuja ja lueskella sääntöjä. Oli kiva tehdä välillä jotain luovaa, ja niin erilaista. HTM oli aika looginen valinta minulle, se on selkeäpää kuin freestyle. On valmiiksi määeritelty positioita, joissa koira ohjelman aikana seuraa. Lisäksi Moona tykkää seurata, ja osaa luonnostaan käyttää takapäätänsä hyvin.


Kun tultiin paikanpäälle, luuli Moona selvästi olevansa agility kisoissa, sinkoili sinne tänne hihna kireällä, ja yritti bongata esteet jokaisen kulman takaa. Hälinä ei kiinnostanut ollenkaan. Esiintyjien tiloissa Moona oli alkuun aika rauhaton, vinkui ja odotti kovasti jotain tekemistä. Päästiinkin treenaamaan kehään ennen kilpailun alkua, ja Moona toimi kivasti. Suoritusta odotellessa osasi Moonakin jo hetkeksi rauhoittua. Kun mentiin kehään, oli Moona aika ihmeissään suuresta yleisöstä. Alku menikin vähän pieleen, kun Moona ei ollut kuulolla. Pientä virhettä sattui läpi koko ohjelman, mutta ei se tainnut pahasti näkyä yleisölle. Tanssijuttua ei olla treenattukaan niin säntillisesti kuin tokoliikkeitä, niin virheet olivatkin jokseenkin odotettavissa. Itse en pystynyt keskittymään muuhun kuin omiin askeliin ja koiran käskytykseen. Laji on paljon vaikeampaa miltä näyttää, niin paljon liikkuvia osia. Oman vuoron jälkeen katseltiin muiden esityksiä telkkarin ruudulta, ja Moonakin oli ihan rauhallinen. Tuli totaalisena yllätyksenä, että sijoituttiin toisiksi ja saatiin kuma, eli luokanvaihtoon oikeuttava tulos. Palkintojen jaossa Moona ei osannut käyttäytyä, sinkosi sinne hihna kireällä, ja räyhäsi taputuksille, huoh. Miksi sen pitää kuumua taputuksista.. Todella hyvä kokemus esiintyä messarissa, kannatti kyllä lähteä mukaan. Tämän lajin harrastaminen ei jää vain tähän, sillä kutina tuli jatkaa tanssimista. Hiotaan positioita paremmiksi, ja opetellaan uusia. Tällä ohjelmalla ehkä mahdollisesti vielä alo luokkaan, ja sitten myöhemmin avoimeen uudella ohjelmalla. Todella kiva laji, ja muidenkin esityksiä oli niin mukava katsella.


www.facebook.com/#!/photo.php Tässä video.


Pienen shoppaus kierroksen jälkeen Moona pääsi kotiin, mutta minä jäin vielä iltaan asti. Kaikki järkevä ja vähemmän järkevä on nyt ostettu halpaan hintaan, joten valtava määrä säästyi rahaa! Tokokoetta piti jäädä katsomaan myös vähäksi aikaa, ja kyllä ne pisteet vaan aika tiukassa on siellä EVL:ssa. Sunnuntaina takaisin taas messariin, sillä freestylea piti myös tietenkin katsoa, kun Emma ja Goldie söpöläinen tanssivat siellä niin ihanasti.


Sunnuntai iltana olin tuuramassa labradorien agilitykurssin ohjaajaa, ja pääsin sitten Moonan kanssa myös treenaamaan Maiju Korhosen oppiin. Pidän kyllä kouluttajasta todella paljon, ja treenit oli todella hyödylliset. Olin väsynyt kuin mikä, joten en ehkä ollut ihan parhaassa vedossa, toisin kuin Moona, joka oli levännyt koko päivän sisällä. Treenistä jäi tärkeimpänä mieleen se, ettei Moonaa saa missään nimessä päästää helpolla. Pitää aina vaatia vain täydellisiä käännöksiä. Lisäksi meidän lähtöongelma iski silmille, ilman perkelettä en sitä saa istumaan lähtöön, milloin se näin pahaksi on päässyt??

maanantai 28. marraskuuta 2011

Haaste



Tunnustuksen saaneen pitää:


1. Kiittää tunnustuksen antajaa

2. Antaa tunnustusta kahdeksalle bloggaajalle

3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta

4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

 

1. Kiitos haasteesta Emmille!


2. Jos joku on vielä myöhäisempi kuin minä, eikä ole tätä tehnyt, niin nyt on viimeistään pakko ;)


 

4.

1. No ensin voisin kertoa elämästäni näin yleensä. Asun Veikkolassa omakotitalossa äidin ja koirien kanssa. Lukiosta en ole vieläkään päässyt läpi, yksi nelonen on liikaa kemiasta. Keväällä saan sen uusittua toivottavasti, niin saan sen lakin sitten neljässä vuodessa, heh. Jaan nyt työkseni postia, ja vaikka se on aika tylsää, niin kunto kasvaa rappuja ravatessa. Koirat syö ajasta ison osan, ja muu kuin koiriin liittyvä elämä on vähenemään päin. Toivoisin, että olisi enemmän aikaa vietettäväksi kavereiden kanssa, mutta koiraharrastukset on vain vetäneet mukaansa, ja tunteja vuorokaudessa aivan liian vähän.

 

2. Olen aina ollut harrastaja sorttia. En osaisi varmaankaan elää ilman "täyspäiväistä" harrastusta. Olen tanssinut, ratsastanut, voimistellut, ja viimeksi harrastin kilpauintia vuosia. Altaan pohjan kaakeleita tuli tuijoteltua jopa pari kertaa päivässä, 3v. sitten lopetin uimisen, enkä sen jälkeen ole jalallakaan astunut uimahalliin. Melko radikaalia, mutta jos en pysty jotain tekemään täysillä, niin en tee sitten ollenkaan.

 

3. Tuntuu siltä, että koirista olisin löytänyt sellaisen loppuelämän harrastuksen. En voi kuvitella kyllästyväni tähän koskaan, on niin paljon kaikkea kokeiltavaa, ja loputtomasti saavutettavaa.  Aina jää nälkä tehdä vain lisää ja lisää. Muistan uinti aikoina miettineeni agility/ratsastus päivinä aina, että ihanaa päästä agilityyn tai tallille, ja pidin sentään uimisestakin kovasti. Sama tunne on vieläkin ennen treenejä :)

 

4. Toimin meidän seurassa myös agilityn ohjaajana, ja tokokurssejakin olen pari pitänyt. Alkuun ohjaaminen jännitti kovasti, ja suostuinkin mukaan lähinnä siitä syystä, että olisi tuntunut luovuttamiselta kieltäytyä. Halusin haastaa itseni, ja kokeilla rajoja. Tuntui pelottavalta ohjata paljon vanhempia ihmisiä, kun itse olen vielä aika pieni (:D) Kouluttajana toimiminen paljastui kuitenkin tosi kivaksi puuhaksi, ja se antaa itsellekin todella paljon.

 

5. Olen tavallaan aika laiska, mutta tavallaan en. Jos en oikeasti halua jotain, niin en mitään sen eteen teekkään. Jos haluan jotain, niin panostan täysillä. Joku voisi sanoa, että olen hiljainen, toinen taas, että puhun paljon. Toisinaaan lenkkeilen ja treenaan paljon, toisinaan makaan päiviä perunana sohvalla. Jonkinlainen tasapaino on kokonaan hukassa.

 

6. Tunnustan lelliväni Moonaa ilman muuta syytä, kuin että se on söpö ja pehmoinen. Katselen telkkaria Moonamuru kainalossa, ja rapsuttelen ja halittelen sitä, jos se näyttää haluavan huomiota. Illalla se tulee viereen antamaan hyvän yön pusun, ja vaatimaan muutamaa rapsutusta, aamulla kun olen herännyt, änkee Moona taas kainaloon ennenkuin nousen ylös. Sitten Moona jää vielä lämmitetylle paikalle jatkamaan unia. Leikitään myös ihan muuten vaan siällä, vain koska se on hauskaa.

 

7. Etsin kaikelle aina selityksiä, tapahtui niin, koska joskus kävi näin, jne. Koitan aina etsiä syytä Moonan virheille esim. tokossa, ja vaikka se onkin selittelyä, niin uskon, että epäonnistumiset ovat aina syytä jostakin koulutuksellisesta virheestä, tai seurausta jostain muista syistä. Tämä on tavallaan hyvä asia, koska on helpompi lähteä korjaamaan asioita, kun tietää mistä ne johtuvat. Pohdin muutenkin paljon meidän onnistumisia ja epäonnistumisia eri lajeissa, parasta on, kun itse oivaltaa ratkaisun ongelmaan, tai opettamis tavan jollekin asialle. Jos saisi aina valmiiksi pureskellun vastauksen ongelmiin, jäisi suurin osa tiedosta oppimatta. Toki pitää osata sopivasti kuunnella viisaita, mutta omaa ajattelua ei saisi koskaan unohtaa.

 

8. En suutu ollenkaan helposti, ja jos suutun niin ärsyyntymisen/turhautumisen kautta, enkä aina näytä suuttumustani. Yleensä olen hyväntuulinen ja positiivisella mielellä. Tulen parhaiten toimeen avointen ja puheliaiden ihmisten kanssa. Enää en jaksa keksiä mitään satunnaisia asioita, nyt riitti!

 

Siinä on sepustusta ihan riittävästi, vihdoin on haasteeseen vastattu, eikä tarvitse siitä enää stressata, että milloin jaksan vastata.. Silmät lurppaa siihen malliin, että kohdissa 1-8 ei välttämättä ole mitään järkeä.

 

Sunnuntai hakuilut



Haussa on päästy taas harppaus eteenpäin, hitaasti, mutta varmasti vaikeutetaan, mutta suunta on aina parempaan päin. Muutamissa treeneissä on ollut jo valmiita ukkoja, ja aina on löytynyt maalimies piilosta. Pääosin pistot ovat hyvin suoria, ja on pyritty siihen, että löydöt suoraan piston päässä. Välillä on joutunut etenemäänkin lähinnä vahingossa. Yksi vahinko tyhjäkin tuli tehtyä kerran. Irtoaa tosi syvälle etsimään, ja jaksaa etsiä niin pitkään että löytää. Joskus olen kutsunut pois, ja onkin saanut hajun tullessaan mun luo. Hyvin on silti mennyt maalimiehelle, mun käskyistä välittämättä. Hyvä näin, sillä hallinnan kanssa tuskin tulee meille suurempia ongelmia, se on tavallaan aika kuuliainen kuitenkin. Eilen tehtiin kuusi pistoa ja kaikilta löytö. Ekat 4 ilman apuja, vieraat maalimiehet. Kahdesta vikasta äänet, ja sitten vuorotellen lähetykset. Kaikki löytyi, ja ihan hyvällä vauhdilla lähti kaikille pistoille. Mulla oli tosi rankkaa, kun haen aina Moonan juoksujalkaa piilolta pois sen löydettyä maalimiehen. Oli Moonakin kyllä aika väsyneen oloinen, kun kaikki oli löydetty. Ei vain kunnon puolesta, vaan onhan se aika väsyttävää keskittyä haisteluun. Ilmoittauduttiin myös vieraalle "tuomarille", eikä Moona pomppinut yhtään, vaan pysyi nätisti sivulla. Ilmasuja yritettiin kerran metsässä, eikä mennyt oikein hyvin, mutta eiköhän se siitä vielä. Kentällä homma on jo niin hyvin hallussa. Seuraavaksi otetaan tyhjät mukaan treeneihin, ja sitten satsataan niihin ilmaisuihin etsinnän yhteydessä.

lauantai 26. marraskuuta 2011

Moo täytti 2 vuotta!!!


Nyt loppui tämä päivitys tauko! Aina on vain vaikeampi kirjoittaa, kun enemmän ja enmmän olisi kirjoitettavaa.. Seli seli! Treenien ja ajatusten kirjaaminen on oikeasti todella hyödyllinen prosessi, sillä siinä tulee asioita mietittyä ja pohdittua pakostakin. Nyt ollaan vain treenattu ihan liikaa ja huolimattomasti, ilman tarkkaa asioiden pureksimista. Mutta siis, torstaina oli Moonan synttärit, se on jo 2v. aikuinen koira, hui! Paljon ollaan yhdessä tehty, ja tietysti matkanvarrella kehitytty valtavasti. Kahdessa vuodessa on tapahtunut niin paljon, ja vuosia on jäljellä vielä monia. Silti koiran elämä on liian lyhyt, eikö se voisi vanhentua samassa tahdissa minun kanssa?

Synttäreitä juhlistettiin Moonan lempparilajin parissa. Eli mentiin purinalle agi epiksiin. Ensimmäinen rata oli ehkä surkein meidän kisaradoista koskaan, ja toinen rata periaatteessa ihan hyvä. Yksi rima, eikä jalat pysyneet kontaktilla, kun tein pers-jätön A:n jälkeen. Silti oli siinäkin ihan kauhea tunne, eli tuntui etten kerkeä ja hosasin sinne tänne. Mitään muuta ei jäänyt mieleen, kuin sekalaisia kauhun tunteita.. Liian väsyneenä taisin lähteä kisaamaan.. Lohjalla oltiin myös kisaamassa, ja eka rata vedettiin tosi hienosti, vain yksi väärä este suoritettiin matkalla.. Käytiin myös Mäkelän Markon koulutusviikonlopussa Sastamalassa, ja meillä meni aika hienosti. Moona sai jopa kehuja hyvästä teknisestä osaamisestaan jne. Erityisen valaisevaa tietoa saatiin kuitenkin käsien käytöstä, ja voisin sanoa, että idean ymmärsin kunnolla vasta eilisissä treeneissä. Aloin miettimään, miksi poispäinkäännös ei toimi kunnolla. Moona siis meni sen periaatteessa ihan oikein, mutta ei koonnut hypätessä. Älysin, että se ennakoi käännöstä, ja lähtee ilman vapautusta hyppyyn. Linjasta tulee mahdoton, eikä koira ehdi saamaan informaatiota optimaalisesta laskeutumispaikasta ennen ponnistusta. Ennakointi johtuu selvästi vippailusta, ja sama vika oli sylkkäreissä myös. Koulutuksessa Marko sanoikin, että sylkkärit saattaa jossain vaiheessa ruveta takkuilemaan, ja silloin voikin vaihtaa ne niin, että vapautus annetaankin toisella kädellä, ja aina on pakko tulla kohti hypyn puoleista kättä. Nyt vasta ymmärsin, mikä niissä alkaa mennä pieleen.. Tuntuu kyllä hienolta ymmärtää jotain näin vaikeaa, mikä sitten onkin todella yksinkertaista :)

Pakko mennä nukkumaan, koska huomenna aikaisin hakua, mutta toivottavasti plalailen jo huomenna kirjaamaan muitakin kuulumisia. Loppuun video tämän päivän treenailusta. Videolla esineruutua, ja ruutua.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Paljon treenejä



Eilen juhlittiin mun synttäreitä treenien merkeissä. Aamulla vierähti hakumetsässä tunti jos toinenkin, sitten vähän shoppailemaan, jonka jälkeen tuli kavereita kylään. Sen jälkeen vielä hallille agittamaan ja tokoilemaan yöhön asti :)

Hakuilu on sujunut ihan kivasti. Eilen ykkösestä ja kakkosesta ääni, sitten lähetykset. Kolmonen ilman apuja ensimmäistä kertaa, lähti vähän epävarmasti ja taisi käydä tarkistamassa 1 piiloa, mutta löysi kuitenkin ukon. Neljäs ääniavulla. Pitää tehdä seuraavalla kerralla niin, että ottaa heti ekan ilman apuja, koska vaikeampaa koiralle, jos ensin on apuja, ja sitten ei. Kivat treenit oli kyllä, niinkuin aina. Treenien jälkeen kun otin Moonan autosta, se ontui toista takajalkaa pahan näköisesti. Kokeilin tavutella, ja vasen tuntui jäykältä ja Moo nyki sitä pois. Vaikeaa kyllä itse sanoa mitään. Säikähdin aika pahasti, mutta ontuminen lakkasi kun päästiin kotiin, eikä sen jälkeen ole enää ontunut. Oon nyt pitänyt sillä BOT-loimea, ja liikuttanut ihan normaalisti, paitsi hyppiä se ei nyt saa ennenkuin on tarkempaa tietoa mikä jalassa mahd. on. Luulen että joku pieni revähtymä tms. niinkuin viimeksi, fyssarille saadaan aika toivottavasti heti alku viikosta.

Illalla sitten hallille vielä. Tein Nakun kanssa ensin kaikenlaista. Tehtiin jo pientä 4 esteen pätkää, jossa valssi ja ennakoiva valssi, putkeenkin irtosi jo hyvin lopputreenistä. Lisäksi yksittäisenä takaaleikkausta, niisto-sokkaria ja rengasta. Naku menee jo oikein hyvin, kun malttaa keskittyä ja tehdä rauhassa.

Moona sai myös agittaa ihan pikkusen ilman rimoja, ja se oli aika hieno taas. Henkka auttoi meitä myös tokon kanssa. Maahan käskyt oli tosi vaikea häiriö seuraamisessa, Moona totteli alkuun joka kerta Henkan sanomaa maahan käskyä, muissa häiriöissä ei ollut samanlaista ongelmaa. Sitten luoksarin stoppeja liikkuroituna liikkurin tupla käskyillä. Ongelmana pysyminen seisomassa, ekan käskyn pysyi, mutta sitten ennakoi. Tehtiin lisää ja sain sen pysymään paremmin, mutta näitä pitää nyt oikeasti treenata. Moonalle ei ole ihan selvää, että siinä seisomassa pitää pysyä oikeasti niin kauan, että luoksetulokäsky tulee. Tähän pitäisi saada samanlainen odotus, kuin agilityssä kontaktilla. Maahanmenossa sama juttu. Seiso stopit oli hyviä, mutta maahanmenot ihan liian hitaita. Haluaisin tekniikaksi heittäytymisen etuosa edellä, niinkuin se osaa jo tehdä sisällä. Laitettiin luoksetuloon myös merkit, eikä ne häirinneet Moonaa, jes. Loppuun tehtiin vielä merkki, ja nyt meinas jäädä vähän vinoon.

Tänään hallilla tokoa. Seuraaminen ihan kamalaa edistämistä, apua. Sen vire on niin korkea hallissa alkuun, ettei malta seurata normaalisti. Tiputin palkkanamut taakse, ja Moona ei olisi millään hakenut niitä kun oli niin kova kiire seurata. Vaadin sen syömään palkkanamit takaa, ja sitten tasoittui seuruu edes vähän. Ens kerralla otan ensin jotain vauhdikasta, ja sitten vasta seuruuta. Sitten tehtiin kaukoja, muuten hyvin yli 10m matkalta, mutta maahan-seiso-maahan ei onnistunut millään, jouduin helpottamaan ja lopulta koko Moona meni ihan sekaisin. Teki hirveää kyytiä vaihtoja ihan omassa järjestyksessä, huoh. No ainakin ne kaikki muut vaihdot oli tosi nopeita, istumasta seisaalleen pompahteli ekoja kertoja tasajalkaa. Se oli se korkea vire.. Otettiin sitten metallinoutoa. Ensin heiton kanssa, ja Moona murrasi kapulalle mennessään, johtui ihan siitä, että meidän vieressä teki koira myös noutoa, ja siitähän Moo ärsyyntyy ja kuumuu.. Toinen niin, että vein kapula pitkälle, ja oli oikein mallikas. Sitten luoksarin stoppeja, liikkeestä istuminen ja vielä zeta järjestyksenä maahan-seiso-istu, meni oikein. Moona oli koko treenin ihan täpinöissään :)

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Hyvä agilityfiilis


Agilityn hallitreenit alkoi tänään, ja voi vide kun oli kivaa. Voisko mikään olla kivempaa, kuin tehdä koiran kanssa yhteistyötä agilityradalla kumpikin keskittyen täysillä ja yrittäen parhaansa. Miten voikaan olla niin hauskaa juosta putkessa tai pujotella keppejä, tai sitten ohjata koiraa esteeltä esteelle. Agilityssa on pakko olla jotain taikaa. Meillä meni Moonan kanssa tosi hyvin treenit tänään, pelattiin kerrankin yhteen. Moona kuunteli, vaikka kävikin älyttömän kuumana, ja minä osasin ohjata vaikka Moona menikin täysillä. Moonan kanssa on niin jännittävää, kun en vielä yhtään osaa sanoa etukäteen miten mikäkin juttu sujuu, tuntuu kuin olisi joka hetki veitsen terällä.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Talvikausi alkoi :(



Eilen oli  syksyn ensimmäiset tokon hallitreenit. Ulkona satoi ja oli pimeää, mutta hallissa lämmintä ja valoisaa. Tunnelma oli kuitenkin jotenkin painostava, ja oli niin hiljaista, että Moonan tassutuskin kuului. En kehdannut kehua Moonaa yhtä riehakkaasti kuin yleensä, etten häiritsisi muita. Moonan jokainen haukahdus tuntui vielä kauheammalta, kuin ulkona.  Aloitettiin seuraamisella, ja Moona edisti. Johtui osittain korkeasta vireestä, mutta olen myös vahingossa palkannut sitä väärään paikkaan. Tein käännöksiä liikkeessä ja paikoillaan, sekä askelsiirtymiä. Ne meni hyvin, ja asentokin korjaantui taaksepäin loppua kohden. Sitten ruutua matalilla merkeillä, ja nyt meni hyvin. (Viimeksi oli ongelmaa.) Alkuun alustalla, ja sitten paikkaa ilman alustaa. Moona hahmottaa ruudun ihan ok, mutta jos on häiriönä merkkejä jossain niin valitsee sen mihin on ensimmäisenä sattunut silmänsä iskemään. Sitten tehtiin hyppynoutoa, ja meni ihan ok. Tosi nopea, ja osui vain vähän liikaa luovutuksessa. Loppuun otin vielä metristä, ja Moona kolautti tosi pahasti jalkansa esteeseen. Pahmahti niin että hallissa raikui. Pelästyin kovasti, mutta Moona onneksi ei. Palkkasin vaikka kolautti, ja uusi hyppy oli hyvä. Takasin päin oli ongelmaa, kolautti siinäkin, eikä sitten uskaltanut enää hypätä. Helpotin, ja sitten vaikeutin, ja onnistui, mutta metriin asti en nostanut ennenkuin laitoin alaspäin. Selvästi vaikeampaa hypätä takaisin päin, koska katsoo muo. Olen ajattelemattomasti palkannut heittämällä lelun, vaikka järkevintä olis laittaa se maahan jo valmiiksi, jotta katse olis hypyllä alaspäin. Olisi myös pitänyt kääntää selkä, mutta en hoksannut. Yllättävän paljon sitä kerkesi puoleen tuntiin mahduttamaan.

Täänään tottisteltiin vähän, ja Moonan paikkamakuu on parantunut. Lonkalle ei enää vaihda helposti, mutta muuten on vähän rauhaton kyllä. Tottista suorittava koira tekemässä luoksetuloa on Moonalle tosi suuri häiriö, jos ei olis palloa jalkojen välissä, niin se ei varmasti pysyis maassa. Häiriökäskytykseen ei reagoinut seuraamisessa. Luoksetulot hyviä, ja tuli eteen pitkältäkin matkalta törmäämättä.

Lisäksi vielä hyppytekniikkaa Nakun ja Moonan kanssa. Nakulle ensin perussarjaa neljällä hypyllä, ja mun mielestä se meni oikein hyvin, kun saatiin palkka oikeaan kohtaan. Sitten vielä korkeuden arviointia korkeimmillaan 45cm hypyllä, ja sekin meni hyvin mun mielestä. Pitäis päästä videoimaan, niin näkis tarkemmin. Moona sai tehdä korkeuden arviointia, korkeimmillaan rima oli ylimmässä reiässä, mutta en tiedä kuin korkea se on. Hyppäsi mun silmään puhtaasti, ja laskeutui ihan äänettömästi. Arvioi korkeuden hyvin. Toivottavasti tästä on jotain apua sen metrisen kanssa. Välit oli siis 7-7-10 mun 37 jalkaa, ja kolmen ekan riman korkeus n.15cm ristikkoja ja viimeinen rima vaihteleva. Naku sai tehdä myös rengasta ensimmäistä kertaa ja Moona kontakteja.

Tehtiin tänään myös sekatavara tunnaria Moonan kanssa, ja vähän se taas höselsi, mutta löysi kuitenkin oikean aina lopulta. Kaukoja myös, ja videolta näkyykin ne yleisimmät virheet. Mikään vaihto ei ole täysin varma.

         


lauantai 1. lokakuuta 2011

Kolme hyllyä niille tuleville palkinnoille..


Kisailtiin tänään Moonan kanssa kolme rataa Liedossa. Päivä alkoi huono onnisesti, kun törmäsin jo lämpässä siivekkeeseen ja kaaduin niin, että käsi oli suorana ottamassa iskua vastaan. Oikean käden kyynär niksahti sitten väärään suuntaan, kun on muutenkin ylitaipuisat nivelet. Onneksi kuitenkin käsi eikä jalka, tai minä eikä Moona. Radalla käsi ei haitannut kun jännityksessä ei niin tunne kipua, mutta ei ollu kyllä kiva ajaa kotiin.. Eka rata oli aika säheltämistä, ihan mun omia mokia. En kääntänyt Moonaa ennen keppejä olevalla hypyllä kun varmistelin, ettei se pudottaisi rimaa, ja se pääsi sitten valahtamaan väärään väliin kepeille. Olis se voinut kyllä korjata oikeaan väliin, mut ei näköjään korjannut. Ei sais varmistella. Kepit ihan nopeat, ja sitten levähti kaarre seuraavilla hypyillä, ja lähdin tyhmänä vedättämään sitä renkaalle antaen vielä putki käskyn. Ohi meni siis ihan oikeutetusti. Sitten mä en jaksanut enää kunnolla ohjata, eikä Moona irronnut pituudelle. Valssi ihan hyvä, mutta yksi rima alas vielä kun kiirehdin väärässä paikassa. Loppusuora oli paras osa radasta. Toinen rata aika hyvä, paitsi irtosi vähän väärään paikkaan A:n jälkeen, ja hylly siitä. Rytmitys ja jarrutus olis voinut auttaa.. Puomilla meni matalana odottaen keinua, kummallista. Ei pysähtynyt kontaktille, ja annoin vaan mennä vikan hypyn. Ajattelin että oli vaan hämillään kun olikin puomilla, koska itsekin hämmästyin sen himmailemista, ja unohdin antaa kontakti käskyn. Ekat radat meni paikoittain ihan hyvin, mutta mulla oli aika löysä ja väsynyt fiilis, höh. Otin puomia radan jälkeen, eikä mitään ongelmaa. Kolmas rata vaikutti tosi kivalta, ja itsekin skarppasin nyt paremmin, ja tein mielikuvaharjoittelut kunnolla rataantutustumisen jälkeen. Oli tosi kiva fiilis lähteä radalle, mutta Moona päätti toisin.. Toisena esteenä A, ja Moo ei edes meinannut pysähtyä kontaktille, kunnon possukka. Kielsin siitä ja uusi yritys, eikä vieläkään uskonut. Otin vielä kolmannen kerran toiseen suuntaan, ja onneksi pysähtyi sitten. Ihan kuin se olisi päättänyt jo ennen rataa, ettei varmasti suostu ottamaan kontaktia. Onneksi mietin jo vähän aikaa sitten, että Moona tulee luultavasti testaamaan onko kisoissa pakko pysähtyä kontaktille, ja niin se vaan testasikin. Toivottavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ihan viistasta sinänsä kokeilla mistä kohtaa aita on matalin, turhaan sitä pysähtelee, jos ei ole pakko. Mentiin vielä lämppä alueelle tekemään parit kontaktit, sekä muutamat kuviot radalta jolle ei päästy, lisäksi välistävetoja ja takaakiertoja kolmella hypyllä. Moona teki kaiken melkeinpä täydellisesti, ja kuunteli ihan mahtavasti. Taisi siis jotain oppia, kun oli niin nöyränä. Ei toi possuilu paljoa harmita, pitää vaan nyt olla paljon tarkempi. Mölleihin vois myös mennä, ja palkata kontaktilta. Lähtöön jäämisessä oli myös ongelmaa, ei malta millään mennä istumaan, mutta pysyy kuitenkin hyvin.




Torstaina agi treeneissä Moona oli alkuun ihan hullu, ei kuunnellut ja roiski rimoja. Liian vähän varmaan tehty agilitya, tai ainakin liian vähän pidempää rata treeniä. Ens viikolla alkaa onneksi hallikausi, niin päästään taas ohjattuun ryhmään säännöllisesti. Rasmus on ollut vähän lyllerö agilityssä, tylsää. Ehkä johtuu siitä, että ällöttävä Moona on aina mukana senkin treeneissä, höh. Jottei aika käy pitkäksi tai agility tylsäksi, niin sain myös ohjattavaksi belgin nimeltään Naku. Alkeita opetellaan, ja se onkin todella mukavaa vaihtelua. Nakusta tulee varmasti tykki agilitykoira, ja luultavasti aika kuumakalle myös. Kivaa ja haastavaa :)

perjantai 23. syyskuuta 2011

Hyväntuulista, mutta huolimatonta tokoa


Tänään otettiin pitkästä aikaa pieni kokeenomainen toko pätkä treeneissä, ihan voittajan liikkeitä jo! Ohjelmassa oli seuraaminen, hyppynouto, liikkeestä istuminen ja luoksetulo. Seuruu oli muuten aika korrektia, mutta Moo meni hämilleen hitaasta käynnistä, jossa sitten käännökset levähti ja muuta vikaa. Selvästi hämmästyi, ja pitääkin nyt ottaa tehotreeniin hidas käynti. Hyppynouto oli muuten tosi hyvä, mutta hyi kamala mikä törmäys! Hyvä etten kaatunut! Myönnettäköön etten ole tainnut aina ihan olla siinä kolmessa metrissä ennen estettä, mutta liian liki se tulee aina muutenkin. Heti treeniin tämäkin. Suuri plussa oli kyllä, että Moo palautti kontaktin heti heiton jälkeen. Liikkeestä istuminen ei onnistunut, vaikka annoin pienen avun, otin uudestaa isolla avulla niin sitten se istui. Pitää vaan treenata normi treeneissäkin enemmän kokeenomaisena, ettei se tule yllärinä sille. Sitten luoksetulo, heheh.. Tötteröt häiritsi meitä! Aloituspaikka oli ehkä 4m tötteröistä sivussa. Ensin kävelin ihan tötteröiden viereen ja korjasin sitten oikealle linjalle. Sitten Moona juoksi kiinni tötteröihin, ja kiersi vielä vikan tötterön ennenkuin tuli sivulle. Jos jotain positiivista, niin pysähdykset oli aika hyvät muusta sekoilusta huolimatta. Tää on kuitenkin helposti treenattavissa kuntoon, ettei tarvii välittää tötteröistä. Nyt Moona reagoi oikein hyvin kehuihin, ja oli niin innoissaan että! Kontaktia sais pitää paremmin liikkeiden välillä, ja valmis sanasta voisin myös opettaa ottamaan kontaktin. Treenattava ei siis lopu kesken! Oikein hyvä tsekkaus näiden liikkeiden osalta, kyllä ne virheet vaan tulee parhaiten esiin koemaisissa tilanteissa.

Viikko on ollut myös aika esineruutu painotteinen. Me on käyty niin pohjalla että, esineet ei vaan löytyneet millään! Ei se pallopalkka vaan toiminut, eikä meidän treenitapa ehkä noin muutenkaan. Motivaatiota oli liikaa palkkaan, ja liian vähän itse esineiden etsimiseen. Mentiin perse edellä puuhun. Treeni treenin jälkeen aina vaan huonompaan suuntaan. Maanantain esine treeneissä ei meinannut löytyä mitään, ei sitten millään. Jankattiin ja jankattiin, hermohan siinä meni. Moonalla oli kyllä hauskaa juostessa ympäri ruutua tukka putkella. Ja kaikenlisäksi ruutuun eksyi juoksemaan myös Moonan vihamiehet naapurin koirat. Luulin että Moona jahtaa siellä peuraa, mutta tarkemmin katsottuani siellä vilisti kaksi naapurin koiraa peräkanaa, ja taisi Moonakin liittyä jahtiin. Sain sen kuiten kutsuttua luokseni, ja naapurin koiratkin katosivat mystisesti jonnekin pois näköpiiristä. Ei ihan onnistuneimmat treenit ei.. Surkuttelin omaa osaamattomuuttani jonkun aikaa, mutta onneksi saatiin sitten apua Henkalta, niin ei tarvinnut jäädä suohon rämpimään.. Nyt treenataan esineitä hajuhakuna, ja se on toiminut oikeestaan tosi hyvin, verrattuna edellisiin yrityksiin. Palkkana on ruokaa, ja se on jopa maistunut kun aamuruoka on jätetty väliin. Jatketaan nyt näin, niin eiköhän me päästä eteenpäinkin taas :)

Ja tottisteltu on sen verran, että A:ta ja metristä on menty. A meni hyvin, otin vaan kerran kumpaankin suuntaan. Metrinen ihan jees, paitsi että takajalat hipas estettä. Kenttä oli tosi pehmeä ja märkä, joten varmaan hankala ponnistaa. Eteenmenoa on otettu myös aina välillä. Ja eteentulo luoksetulo toimii jo pidemmältäkin matkalta kuin pari metriä, ihan jopa yli kymmenestä metristä! Nassu käskyllä tulee niin söpösti eteen tapittamaan, eikä edes törmää tässä!

Tässä vielä agittelu video viime viikon treeneistä. Moona roiskas kaksi rimaa, joista ainakin toinen oli oma vika, ja kai se toinenkin, kun kiire valtasi sekunniksi mielen.. Rasmus ei ihan näytä parastaan, sillä se ei keskittynyt kovin hyvin. Haukkuu vaan tohelona monessa kohtaa, ja huh mikä kontaktin yli loikka. Varmaan eka kontaktiin osumattomuus vuoteen, ja just päätyi sit videolle asti ;o

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Pk-juttuja



Musta on tulossa ihan pk-ihminen, kun näin tosikkona mietin hakua ja esineruutuja. Ei se huono juttu ole, mutta tuntuu siltä että agi ja toko on jääneet liian vähälle. Kolme lajia on aika paljon treenata tosissaan, vaikka mulla on aikaa paljon, tai se paljo aika menee ainakin koira juttuihin pelkästään. Sosiaalinen elämä rajoittuu suurelta osin vain koiraihmisiin. Kaveritkin nimesivät grazy dog ladyksi, yhyy ;o

Torstaina tokoiltiin kaatosateessa kummankin koiran kanssa. Ensin Rasmu sai tehdä sivulle tuloja ja luoksetuloja, ja hienosti tekikin. Ihan alkeita vaan seuraamisessakin, ja se oli jopa melkein suora. Ehkä tästä vielä jotain tulee. Otin Moonan suoraan autosta paikkamakuuseen, ja se oli suuri virhe se. Se oli tosi rauhaton, ja pylly keikkui lonkalle ja takas. Naksuttelin hyvistä pätkistä, mutta ei se kyllä toimi. Henkka neuvoi laittamaan palkan sen etutassujen väliin, eikä saa yhtään pyörittää pyllyä tai menettää palkan. Katon koko ajan että se on nätisti, mutta saas nähdä miten se taas huijaa muo kun meen piiloon tai käännän selän.. Tehtiin luoksari käskytettynä mallia VOI, ja sehän toimi ihan passelisti, vauhti oli hyvä, mutta pysähdyksiä sais vielä nipistettyä nopsemmiksi. Tehtiin yksittäisenä maahan stoppeja, ja Moo meinas että nyt kuuluu kyllä seisoa, höpö. Menin nauramaan sen kaikki tietävyydelle ja tarjos se sitten vielä uudemmankin kerran sitä seisomista kun oli niin hauska juttu..

Perjantaina tahkottiin niitä esineitä, vaikka pitikin olla ihan vapaapäivä..

Lauantaina oli vuorossa ilmasuja ja tokoa. Ilmasutreeni meni meillä päin mäntyä, vaikka mitä söhlinkiä Moonan osalta, mutta kaikista pahinta on, että se ottaa jo kiintorullaa suuhun vaikkei ole edes maalimiehellä vielä. Neiti on niin näpsäkkä että pätevänä koittaa oikoa, vaikka meillähän on ne irtorullat vielä käytössä.. Yhtä maalimiestä Moo ei nähnyt, ja lähti sitten vinoon, eikä muuten silloin juossut rulla suussa, joten ehkä se on vaan yhdistänyt sen siihen kun näkee maalimiehen, eikä sentään metsässä ole juoksennellut rulla suussa.. Lähetin uudelleen ja alkoi epävarmana haistelemaan maata, otti rullan ja toi sen mulle. Varmaan toi rulla on vähän liian isokin, ja kun Moo tuntee sen kyljissä heiluvan rullan niin se oikein provosoituu ottamaan sen suuhun. Vaihdetaan nyt rulla kevyempään ja laitetaan se silleen et se ei saa sitä helposti suuhun. Laitan myös rullan lenkeille ja kiellän nätisti jos se ottaa sen suuhun. Mitähän tästä tulee, on hankalaa on.

Tokot meni sentään paremmin. Ruutua tehtiin ensin kosketusalustalla ja sitten lyhyemmältä matkalta ilman. Ensin oli vähän hämillään minne pitää mennä, mutta sain loppuun pari toistoa missä selvästi hoksasi oikean paikan. Juoksi keskelle ja kääntyi muhun päin niinkuin alustankin kanssa, muttei tuijotellut maata. Hyppynoudot onnistui kivasti myös, vaikken edelleenkään ole opettanut sitä sille. Kai se on vaan niin looginen juttu sitten. Paikkamakuita otin useamman uudella tyylillä, eli pallo jalkojen välissä. Tuntui toimivan ihan kivasti, vaihdoin myös pallon naruttomaan versioon, ja rauhattomuus vaihtui tuijotus tyyliin, hmm.. Ehkä tästä vielä hyvä tulee, tai sit ei. Seurauttelin myös ympäriinsä, ja myös ruutua päin sivusta ja sen ympärillä, ei ota häiriötä siitä. Metallia tehtiin myös, ja ote on tosiaan vähän huono myös ihan rauhallisessa liikkeessä, paikallaan pitämisessä ei.

Tänään oli sitten hakua, ja treeneissä tais vierähtää jopa 5h! Eipä siinä mitään kun seura on mukavaa ja koiratkin kivoja, mutta mihin se kaikki aika meni. Moonalle oli ihan uusi treeni, eli tehtiin hajuhaun sijasta jotain muuta, ääniapuja! Tuntui aika hassulta, kun tässä on kohta puol vuotta tehty vain ja ainoastaan hajuhakua, niitä paria epäonnistunutta mielikuvaa lukuunottamatta. Otettiin siis neljä ääntä ihan yksitellen. Ekalla piilolla maalimies istui tuolissa peitteen alla, jotta tulis jotain erilaistakin välillä. Moonaa ei onneksi tuoli ihmetyttänyt, ja mikä tärkeintä niin ukko löytyi! Niinkuin kaikki muutkin kolme! Osassa kesti aika kauankin, mutta se on kuulemma ihan normaalia, kun hajun haussa koira saa tavallaan jo aika tarkan paikan selville kun se saa hajun. Eli siis hyvä vaan, että Moona jaksoi etsiä maalimiehiä kunnolla :) Olipa kivaa kun ei tarvinnut itse rymytä metsässä hajujen perässä.. Yhdellä lähetyksellä Moona pääsi karkaamaan ennen lupaa lähteä, pitää vaan olla tarkempi näissä kun äänellä oli erilailla hinku lähteä etsimään. Jatketaan nyt siis äänien kanssa, kivaa!

Hakutreenin jälkeen eksyin vielä agikentän lähelle ottamaan ilmaisua, kun kaveri Emma tuli agikoulutuksesta, johon me ei mahduttu mukaan kun missasin ilmoittautumisen, onneks oli hakutreenit kuiteskin, eikä koulutuskaan ollut kuulemma kummoinen. Yksi toinenkin agikaveri suostui Moonalle ukoksi, joten hyvä treeni tuli jalkkiskentälle. Laitoin rullan kaulaan, mutta niin ylös ettei saanut sitä suuhun. Nyt meni treeni kokonaisuudessaa oikein nätisti, ja nyt näkyi että se on oppinut hyvin kuvion. Juoksee tosi viistosti tuomaan rullaa, hienoa. Mutta se ei ollut hienoa, kun yritti kovasti hamuta rullaa suuhun juostessaan ukoille, bläääh. Onneksi ei saanut kuitenkaan sitä suuhun. Olipa kiva kun saatiin ilmaisuja treenattua, ja kivaa kun saatiin kaverit maalimieheksi niin ei tarvinnut mun montaa päivää surra lauantain epäonnisia treenejä :) Nyt voin vaan kärvistellä ton rulla ongelman kanssa, joka ei taidakaan olla ihan nips naps korjattava pikku juttu..

Iltapuhteina vielä ministi tokoa. Kaukot alkaa näyttää aika kivalle, eniten tuunattavaa on seiso-istu vaihdossa, mutta muut on aika näpsäköitä tällä hetkellä. Se jopa pompahtaa istumasta seisaalleean, eikä sekota maahanmeno tekniikoita. Paikkamakuuta tehtiin myös, ja voi vide mikä ilme sillä on siinä kun se tuijotus pallo on jalkojen välissä. En pystynyt katselemaan repeilemättä, ja pakko oli sit lopettaa treeni ettei mee ihan pilalle. Kerran otin palkan pois lonkalle menossa, mutta toisen kerran se korjasi äkkiä kun olin menossa ottamaan palkkaa pois, heillyin sitten ja annoin olla, kun sen ilme oli niin hassun näköinen...

Ainiin ja Moonasta on tulossa muuten sienestäjä, siitä lisää myöhemmin :)

perjantai 16. syyskuuta 2011

Esineruutupainajainen


Maanantaina tehtiin yksi esinekaistale kaarihallien metsässä. Esineeksi nappasin autosta turvavyön pehmustajan. Näytin palloa ennen kuin vein esineen, ja esinettä myös. En sanonut tai näyttänyt sille mihin esineen pudotin. Lähti lujaaa ja löysi aika nopeaan esineen, palautus myös oikein nopea.

Tänään tallasin vähän isomman kaistaleen, ja maastokin oli aika ryteikköä, esineenä kännykkä. Lähti taas kovaa ja näytti etsivänkin, muttei löytänyt. En ole ihan varma, mutta näytti menevän kuitenkin esineen läheltä. Lähetin uudelleen, mutta etsi vain pienen alueen. Kävin näyttämässä kännykkää, lähetin uudelleen eikä taaskaan löytynyt etsimisestä huolimatta. Käytiin hakemassa haju esineestä, muttei taaskaan löytänyt. Sitten kävelin itse esineen luo kehottaen Moonaa samalla etsimään, ja mitä tekee Moona. Yrittää kiipeillä puihin etsimään oravia, just. Siinä vaiheessa alkoi vähän mennä hermot, ja käskin sen etsiä niin kauan, että kännykkä tuli sen nokan eteen, nosti heti ja toi mulle. Kehuin vähän, mutta piti sitten mennä vielä kostamaan Moonalle, viisasta? Sanoin että ohhoh kun käveltiin reunaan päin missä pallo odotti, käskin Moon maahan ja menin itse leikkimään pallon kanssa. Enpä tiedä oliko tosta mitään hyötyä, tai haittaakaan, mutta mulle tuli ainakin parempi mieli kun pääsin ärsyttämään Moonaa vähän, lapsellista? Otettiin uus samanlainen, mutta eri paikkaan, etsi taas innokkaasti, ja meni vielä kaistaleesta vaikka kuin paljon ulkopuolelle kun ei tehnyt löytöä sieltä. Lähetin uudelleen ja pinkoili kyllä sinne tänne, mutta ei varmaan etsinyt. Nyt kävelin itse kännykän luo ja näytin sille missä se on. Käveltiin pois ja lähetin hakemaan sen, lähti kovaa ja tuli vielä kovempaa kännykän kanssa takaisin. Leikittiin vähän, muttei kauaa kun en jaksanut esittää iloista. Tein vielä kaistaleen, esineenä vanha työhanska. Maasto oli kallioportaita alamäkeen, joten Moona ei nähnyt kun talloin ja vein esineen. Minäkään en nähnyt, miten Moona etsi. Se lähti kuitenkin kovaa ja esine nousi ihan hetkessä, varmaan se hanska haiskahti vähän enemmän kuin kännykkä. Piilotin vielä pari kertaa kännykän pikkualueelle hyvin, ja niissäkin oli vaikeuksia löytää sitä. Löysi kuitenkin niin pääsin palkkaamaan.

Nyt oli vielä illalla pakko päästä tekemään esineruutua, vaikka olikin jo pimeä. Ekalla kaistaleella sukka, en näyttänyt kun heitin esineen. Lähti etsimään tuhatta ja sataa, eikä löytöä, lähetin uudelleen ja laajensi sitten kaistaleen ulkopuolelle kun ei siellä muka ollut mitään. Menin näyttämään sille esinettä, jos se nyt näki siitä mitään. Löysi sitten heti. Otin vielä kännykän yhteen kaistaleeseen, ja jipii, se löysi sen onneksi heti ekalla. Juoksi taas täysillä ihme rinkiä, mutta pääasia, että ainakin löysi sen.

Ihme söhläämistä. Varmaan vähän liian vaikeita osa, mutta kyllä sen jotenkin kai pitäis jo osata. Vai onkohan vikana liian kiva palkka, joka syö keskittymistä, en tiedä. Kyllä se löysi paremmin sillä ruokapalkalla, mutta into oli 6, ja nyt se on ainakin ysi. Moona on syöksymässä ruutuun ja jännityksessä odottaa milloin saa luvan lähteä etsimään, ennen se laukkaili verkkaiseen tahtiin omassa rauhassa, eikä palautuksellakaan ollut mikään kiire. Ehkä se oppii etsimään tehokkaasti vaikka vire oliskin korkeampi, esineissä on se hyvä ettei niitä voi oikein löytää silmillä. Voi kun tietäis mitä tekis :)

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Kuuhulluus vai valeraskaus?





Moona on ollut ihan pöllö. Herättänyt mut nyt kahtena yönä peräkkäin vonkumalla ja vinkumalla. Toissayönä luulin kyseessä olevan ripuli, mutta Moona kävikin vain kusella ja ryntäsi sitten innoissaan sisään. Vonkuna jatkui joten ulos taas, ja Moona jäi sitten patsastelemaan keskelle pihaa. Viimeyönä sama juttu, ja taas se sai vinkumalla tahtonsa läpi ja pääsi pihalle. Kävi kääntymässä ja tuli innoissaan sisälle, ja ininä jatkui tietysti ainakin viiteen asti. Karjuin sille kyllä yöllä että suu tukkoon, mutta ei auttanut. Tänään on päivälläkin jatkunut sama meininki, neiti on rauhaton koko ajan ja vänisee ihmeellisistä asioista. Huoh, samaa oli kerran viime keväänä ennen kuin huomasin sen leikkivän emoa, mutta lievemmässä muodossa. Toivottavasti vonkuna pian lakkaa, ja se alkaa rauhassa oleilemaan sen "pesässä" poissa mun silmistä ja korvista...

Pitkästä aikaa ollaan päästy hakuilemaan taas. Viime viikon sunnuntaina tein niin että hain hajun ukoilta 1 ja 2, jonka jälkeen vein autoon muiden ajaksi. Sitten otin sen vikana metsään, ja lähetin ykköselle ja kakkoselle. Sitten hain hajut ukoilta 3 ja 4, ja lähetin niihin. Moona toimi tosi hyvin, ja muistin vihdoin laittaa sille rullankin kaulaan, vaikka vielä se ei ilmaisekaan metsässä. Eilen sain hyviä neuvoja Henkalta, että miten päästäis taas eteenpäin treeneissä. Tänään tehtiinkin vähän erilainen harjoitus, eli haettiin hajut ukoista 3 ja 4, jonka jälkeen vein sen autoon odottamaan vuoroaan, ja n. 3h se siellä odottikin. Ekana haettiin hajut ykköseltä ja kakkoselta, jonka jälkeen lähetys niihin, sitten lähetin kolmoselle ja nelosella, ja hyvin se meni niihinkin, vaikka välissä oli muuta. Komosella ekasta lähetyksestä jäi nuuskimaan maata, en ole ihan varma mistä johtui, mutta lähetin sitten siitä paikasta uudelleen eikä ollut mitään epävarmuutta kuitenkaan. Muistin jopa itse tälläkertaa edetä keskilinjalla, niin että tulen piilolle siitä suunnasta mihin tulevaisuudessa Moonan pitää osata kääntyä, ja laatikot muistin kävellä myös. Nyt vois jo kuulemma kokeilla valmiita ukkoja pian, ja jos ei onnistu niin sitten hakee vain hajun, hmm. Katsotaan katsotaan.

Tokoilut sujuu oikein mukavasti. Suurin ongelma on tällä hetkellä liika riehaantuminen mun kemuista, ja sitten pääsee haukahdus, voivoi. Ehkä se tästä.. Metsku alkaa sujua paremmin ja paremmin. Seuraamisen sivuaskeleet vasemmalle ja peruutus edistyy koko ajan. Tunnarissa on vähän mokailtu, eikä sekatavara etsinä ole sittenkään ehkä ihan paras harjoitus meille. Palattiin taaksepäin ja ollaan metsässä etsitty omaa hyvin, ja eilen kentälläkin kaksi onnistunutta metsänkeppi tunnaria. Seuraavaksi haluan niitä oikeita tunnari kapuloita metsään hajuttomiksi, kyllä tästä vielä liike saadaan. Mietityttää lähinnä kovasti nyt se, että miten sen saa aloittamaan etsinnän vaakarivin reunasta. Ruutua kokeiltiin eilen ihan valmiina, ja nimenomaan kokeilu mielessä. Etsi hyvin ruudun katseella, mutta juoksi sinne kuitenkin vähän epävarmasti, jäi jotenkin reunaan ja pyysin ruutu käskyllä korjaamaan keskemmän. Juoksi jonnekkin oikealla puolella oleville roskille, luuli varmaan kosketusalustaki niitä. Pyysin uudestaan ruutuun ja palkkasin heti siitä. otin lähempää pari lähetystä ruutuun, ja nyt paikka oli parempi. Otin sitten vielä kismaisesti käskytettynä, ja Moona nytkähteli liikkurin käskytyksistä, niitä pitää siis treenata. Meni hyvin nyt ruutuun ja käskin siellä maahan ja palkkasin siitä. Ei muuta kuin lisää treeniä tuohon, aika hyvällä mallilla jo on. Loppuosaa vaan pitäis treenata. Kaukoja on tehty sisällä ihan simona, ja ne sujuu aina vain paremmin ja varmemmin. Luoksetuloa testasin myös kummallakin pysäytyksellä, ja sehän toimikin jopa. Maahanmenoa pitää treenata kovasti, että sais siihen jonkinlaisen pätevän tekniikan. Paikkamakuu parantuu toivottavasti pikkuhiljaa, kun välipalkkaan nameilla ja vaihtelen kestoa. Kaikki siis edistyy, hienoo :)

Keskiviikkona käytiin fyssarilla näyttäytymässä. Moonan syvät lihakset oli kehittyneet tosi hyviksi, ja varsinkin takapään syvät oli vahvat kun mitkä. Siksi varmaan se hyppytekniikan takapään käyttö sujuu hyvin. Saatiin jättää kaikkea syvien lihaksien treenejä vähemmälle, paitsi ristikkäisiä jalkoja tehdään vieläkin vähintään joka toinen päivä. Selkä oli vähän jumissa jostain kohtaa, ja sain siihen venytyksen. Johtuu luultavasti seuraamisesta, kun toinen puoli on kehittynyt eritavalla kuin toinen, joten ollaan tehty oikealla puolella seuruuta ja se on sitten ollut ehkä rankkaa niille toisen puolen selkälihaksille. Oikean puolen seuruu sujuu jo ihan jees nakittamalla, mutta pää tahtoo kääntyä aina oikealle niinkuin vasemman puolen seuruussa. Puoliero on suuri, me varmaan tokoillaan liikaa..

Rasmus on päässyt tokoilemaan myös muutaman kerran. Sivulle tulo sujuu jo pienellä käsiavulla myös, mutta yhä se paineistuu sivu käskystä, outoa. Seuraamista en osaa sille opettaa, se poikittaa aina vasemmalla puolella imutuksella, enkä saa sitä muuten tarjoamaan sivulla oloa liikkeessä. Oikealla puolella onnistuis nakkiseuraaminen ihan suorassa, josko Ras sitten sais aina mennä tokossa oikealla puolella :D Hyppy menee kivasti, aina kun se ei ota päinetta eteen käskystä. Samoin luoketulo jos se ei ota pinetta lopun sivulle tulosta. Kaikki siis sujuu ihan kivasti, niin kauan kunnes se keksii yllättäen paieistua jostain :( Harmi kun se kuitenkin osaa jo aika hyvin. Agi menee oikeen kivasti Rasmun kanssa, ja haluan kovasti jo kisaamaan sen kanssa!! Kirjoitusten jälkeen mennään sitten.

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Treenimotivaatio huipussa :)


Maanantaina otettiin vähän tokoa kaarihalleilla. Ruutu meni ihan kivasti, vauhti olisi voinut olla vähän vielä reippaampi tosin. Jouduin huomauttamaan haukkumisesta pariin kertaan, niin ehkä johrui siitä. Haukku tulee aina kun kävellään ruudulta takaisin lähetyspaikalle, mutta ei kai se välttämättä haittaa ihan hirveästi, kun muuten se ei hauku tokossa. Aina vain silloin jos kävellään halutusta kohteesta poispäin, eli lelulta, merkiltä tai ruudusta. Tehtiin myös vähän liikkestä istumisia, osaa istua hyvin, mutta pylly painuu maahan aika hitaasti, en tiedä miten sais istumista nopeammaksi, sillä se reagoi kyllä tosi nopeasti ja halukkaasti käskyyn, itse toiminta vaan on hidas. Otettiin myös luoksetulo läpijuoksuna, ja se meni hyvällä vaudilla ilman ennakoimista. Leikittiin myös reilusti.

Tehtiin myös yksi esine kaistale, nyt vain pallopalkalla. Vilautin palloa ennenkuin vein esineen, ja nyt lähti etsimään hirmuisella vauhdilla. Pelkäsin että ei löydä sitä, mutta löysipä vielä aika nopeastikin pikkuruisen lompakon. Palautus myös oikein halukkaasti ja huolellisesti. Jatketaan nyt pallon kanssa, saas nähdä miten sujuu haistelu.

Tiistaina oli Katjan ohjattu toko. Tehtiin tunnaria erilaisilla esineillä yksi kappale. Ekalla etsinällä toi mulle lompakon, varmaan kokeili josko vois napata vaan mukavimman tuotavan esineneen, toisella yrittämällä löytyi oma vessapaperirullan pahvi. Eka meni varmaan pieleen kun Moo ei ihan hoksannut mikä juttu on kyseessä. Pitääkin alkaa ottaa myös näitä sekatavara etsintöjä niin pysyy homma hauskana. :D Toisena juttuna tehtiin ruutua, ja nyt Moona juoksi sinne hirmuisella vauhdilla, eikä edes tainnut haukahdella kertaakaan väleissä. Tais olla niin intona, koska katsoi treenin alussa tarkasti Nevadan ruudun opetus introa. Moona oli ihan sitä mieltä että haluaa jo ruutuun kanssa nyt jo heti mielellään. Otettiin myös paikkaa ruudun sivuilta ja takaa. Tehtiin myös paljon kehuun reagoimis harjoituksia Moonan kanssa, ja heti ilahtuu jo paremmin kehumisesta! Kokeiltiin myös vähän metallinkapulan pitämistä istualteen, seuruussa ja myös kaksi kertaa noutamista. Ekalla yrityksellä Moona mietti pari sekunttia ottaisko kapulan vai ei, ja sitten kun otti niin lähdin juoksemaan karkuun, sen tuloksena Moona pudotti kokonaan kapulan, mitä ei siis tee ikinä tavallisessa noudossa. Kokeili siis selvästi pääseekö siitä missä aita on matalin, vähän rupesi naurattamaan Moonan ilme: "Hehheh, ai enkö saakaan palkkaa tästä?", uudella yrityksellä otti kapulan nopeammin, lähdin karkuun ja käännyin ennen kuin sain kiinni jotta luovutti kapulan. Hieno väljä luovutus, johtuikohan harjoittelusta vai metallikapulan ällöydestä, hmm.. Hyvät treenit oli, ja kummallakin oli hauskaa :)

Illalla otettiin vielä vähän aksaa, kun tuli ohjatessa mieli päästä itsekin juoksemaan. Harkattiin niistoja ja niisto-sokkareita oikein urakalla. Ensin ilman rimoja, jolloin Moona taas "hieman" kuumui. Vinkui ja vonkui mennessään, ja todellakin nuoli siivekkeitä, että pääsisi nopsaa eteenpäin. Nostin rimat pikkuhiljaa maxiin, yksi niisto rima 65 ja muut 55. Kääntyi kaikilla ihan paikallaan, eikä pudottanut kertaakaan rimaa. Keskittyi ihan suu supussa ja jarrutti ihan itse sopivaan vauhtiin, olin todella yllättynyt. Tehtiin myös pari A:n kontaktia niin että jäin itse A:n taakse, ensimmäinen aika hidas, mutta toinen jo melkein loppuun asti laukkaa ja kiire oli, hienoa. Myös vähän hyppytekniikkaa okserilla, mutta en osaa kommentoida miten meni se, tuntui että korkeammilla hypyillä hyppäsi äänettömämmin ja ihan matalalla vähän tömähti alastulossa.


maanantai 29. elokuuta 2011

Tauko ei onnistu



Ollaan tehty kaikenlaista pientä, koska oon niin intona jo treenaamassa uutta ja korjailemassa virheitä. Tauokoa pidetäänkiin siis vain tylsästä treenaamaisesta, eikä tehdä ollenkaan pitkää treeniä. Pelkästään lyhyitä tekniikka treenejä sisällä, ja humputtelua kentällä. Eilen otettiin vähän niitä luoksetulon stoppeja omalla kentällä, ja maahan se meni ekalla yrityksellä taas. Hoidin tilanteen hermostumatta, ja jatkettiin vaan kylmän rauhallisesti uuteen yrityykseen, seisahtui ensin ja painui taas maahan. Kolmannella yrityksellä seisahtui hyvin ja pysyikin siinä senverran että ehdin vapauttaa merkin kiertoon ja siitä palkaa. Sitten lisää läpijuoksuja, kierrosta pysäytyksiä ja luoksetulosta pysäytyksiä, kaikki onnistui. Toivottavasti ongelma on nyt haudattu tältä erää :)

Sisällä puuhasteltiin kaukoja. Naksuttelin seiso-istu vaihtoa uudelle käskylle ja puhtaammalle tekniikalle. Suurin ongelma on istu-seiso-maahan vaihto, koska tahtoo sekoittaa sen maahan-seiso-maahan vaihtoon. Käskyt on erit mutta liian samankaltaiset varmaan silti, mutta ehkä ne alkaa sujua kun jumppaillaan ja treenataan lisää. Maasta istumaan vois nousta vielä vähän pystympään, oliskohan se ollut liian etukenoinen kokeessakin. Pitää taas alkaa jumpata aina iltaruoat kaukoja, ja muitakin jumppaliikkeitä. Yksi korjattava asia on myös eteentulo, koska tuomareiden mielestä asento on varmaankin liian tiivis. Tässä onkin haasteita, kun alunperin olen sen tiiviksi opettanut ihan tarkoituksella, mutta ehka se pikkuhiljaa löystyy. Tänään kokeilin vähän löysyttää sitä käsiavuin ja jarru äänellä, eikä se ihan mahdottomalta tehtävältä vaikuta. Metallia muistuteltiin myös samalla, annoin kapulan suuhun ja ote oikein mallikas, luovutukset myös hyvällä otteella, (joskin ol vähän tiiviitä;)) Yksi nosto myös ja ote pysyi napakkana. Ongelmaa on kyllä pitkällä matkalla vielä, vaikka nää jutut toimiikin jo hyvin. Yksi tunnari tehtiin myös metsässä kepeillä, Moona bongasi oravan just kun olin saanut kepin hajustettua ja litettua muiden kepien sekaan. Päätin kuitenkin kokeilla miten sujuu ajatukset oravassa ja stressitaso korkealla. Ensin etsi väärästä paikasta (ei Moon vika kun ei nähnyt missä keppi on), ei laajentanut etsintä aluetta vaan jumahti samaan paikkaan nuuskuttelemaan hirveällä kiireellä. Kutsuin sivulle, ja oma löytyi kun lähetin uudelleen etsimään. Varmalla pohjalla ollaan, eikä minkäänlaista epäröintiä ottaa omaa ja tuoda mulle. Pitäis nyt vihdoin hankkia niitä oikeita tunnari kapuloita, niin voi viedä niitäkin metsään. Kepit on jo tuotu treenikentälle ja kokeiltu hajustettuinakin, eikä ongelmaa etsimisessä ole. Ainoa vaan että Moona todellakin käyttää vaan nenää, ajautuu siis usein väärästä paikasta nuuskuttelemaan. Saattaa tulla ongelmia sitten kun oikean tunnarit näkyy selvästi kentällä.

Esineruutua tehtiin myös pitkästä aikaa eilen. Kaks kaistaletta, ja esineet takareunoissa. Näytän Moonalle vielä esinettä kun lähden tallaamaan ruutua, ja vielä kun pudotan sen, sanoen samalla esine. Ekana oli pieni nahkalompakko. Moona lähti aika verkkaiseen tathtiin, mutta etsi toivottavasti kuitenkin, kun esine löytyi aika nopsaan. Kerran pysähtyi rapsuttelemaan itseään, ja kaksi kertaa pudotti esineen matkalla. Olin vaan hiljaa, en auttanut tai kommentoinut mitenkään. Palkaksi kissanruokaa ja kehuja. Toinen esine oli lapanen, ja taa lähti aika verkkaiseen tahtiin, esine löytyi kuitenkin ja palautti sen ilman pudottelua ihan ok vauhdilla. Palkaksi ensin kissanruokaa ja lopuksi lemppari pallo. Vois päätellä että motivaatio ei ole ihan paras mahdollinen, tai sitten se vaan tekee rauhassa että ehtii nuuskia, ja pudottelu johtui ehkä siitä ettei ole ihan varma mikä juttu nyt olikaan kyseessä, esineruutuja kun ollaan tehty ihan muutama kerta. Kissanruoka toimii hyvin hakupalkkana, mutta mun antamana se ei selvästikään ole yhtä makoisaa. Vois kokeilla pelkkää palloa, mutta pelkään että nenänkäyttö unohtuu sitten kokonaan, hmm. Pitää katsella miten treenit edistyy..

lauantai 27. elokuuta 2011

Oikeus voittajaan


Ensin viimeaikaisista treeneistä. Treenit on olleet liian kaavamaisia ja tylsiä jo pitkään, eikä tekeminen ole ollut tarpeeksi hauskaa. Palkaamattomuuden harjoittelua olisi myös voinut änkeä enemmän mukaan normaali treeneihin.  Virheistä on mennyt hermot, ainakin pari kertaa, ja se on jo liikaa se. Missä on huumorintaju ja positiivisuus? Koetta edeltävät päivät oli huono fiilis treeneissä, ja pipo liian tiukalla. Perjantaina prakasi vielä luoksetulon pysäytys, koska Moona keksi jostain kumman syystä syöksyä maihin. Siitänkin tein kärpäsestä härkäsen hinkkamalla liikettä ihan turhaan, ja onnistuin jopa paineistamaan Moonan. Milloin musta on tullut tällainen  tosikko?

Varmuuden tunne puuttui, kun lähdettiin kokeisiin. Mielessä pyöri kaikki mahdolliset tulevat epäonnistumiset. Mikä pahinta, en luottanut Moonaan ja sen osaamiseen. Jos miettii taaksepäin meidän treenejä, niin kyllä se ainakin useimmiten onnistuu ja tekee asiat niin hyvin kuin vain sille olen opettanut. Mistä siis tämä negatiivisuus? Koe meni kuitenkin ihan hyvin, ja saan todella olla tyytyväinen Moonaan.

Pisteet 173.5, AVO1 Tuomari: Ralf Björklund  Sijoitus 1./3:sta koirakosta.

Paikka makuu 9p. - Kääntyili ainakin pari kertaa lonkalta toiselle. Viereinen koira haettiin pois, eikä onneksi haitannut Moonaa. Aika meni toooosi hitaasti.

Seuruu 9.5p. - Vasemmalle käännökset toimii vihdoinkin!! Oikealle käännökset näköjään jäänyt treenaamatta kun kontakti tipahti yhdessä, siitä vähennys.

Liikkeestä maahanmeno 10p. - Tosi nopea :)

Luoksetulo 6p. - Meni maihin oikeen nopeesti, vaikka tätä ei siis tosiaan edes osannut ennen eilistä. Vieläkin harmittaa kun tämä oli melkeimpä varmin liike ennen eilistä, ja aina 10p arvoinen kokeenomaisissa. Yhyy, sinne meni 12p.. Miten yksi pieni virhe voi ärsyttää näin paljon? Tyhmä minä :(

Seisominen 10p. - Hieno

Noutaminen 8p. - Liian tiiviistä luovutuksesta varmaan rokotettiin, ja olikohan jompikumpi asennoista sitten tuuman vino? Vai mun heitto liian lyhyt? En tiedä, mutta Moonaksi tosi hyvä nouto. Vauhtia vois olla vähän vielä enemmänkin tosin.

Kaukot 8.5p. - Käskytin aika kovaa ja käsimerkit ihme huitomista. Vaihdot mun mielestä kyllä ihan puhtaat, eli varmaan sitten mus käskyttämisestä meni pisteet. Harmi kun näitä ei selitetä, niin tietäis mitä parantaa seuraavaan kertaan..

Hyppy 9.5.  - En kyllä tiedä mistä meni puolikas, enkä osaa edes arvailla.

Kokonaisvaikutus 9p. - Kehui vaan että Moona teki kivasti töitä ja osasi hyvin, paitsi luoksetulon stopin. Piste meni varmaan mun liian voimakkaasta käskyttämisestä, ja käytin luultavasti vahingossa jotain pieniä katsomis apuja.

Pisteet nyt ei ehkä mitkään maailman parhaat, mutta heti näyttäis paremmalta jos se luoksetulo olis mennyt nappiin niinkuin yleensä. Muuten oli kaikki ihan Moonan omaa tasoa ja olen tyytyväinen. Moona teki parhaansa kyllä, ihan just niin hyvin kun oon sen opettanut. Moona on maailman paras <3


Parannettavaa: Mun pitää olla rennompi ja paljon eleettömämpi liikkeiden ainkana ja myös välillä. Käskyt hiljempaa ja liikkuminen sulavan rentoa. Moonasta haluan vielä innokkaamman, ja sen pitää ilostuan enemmän liikkeiden välillä, ja haluta tehdä vaan lisää ja lisää. Ei saa pettyä liikkeiden välillä jos palkkaa ei tipu. Parempaa ketjuttamista siis. Seuraavaan kokeeseen, sitten joskus kaukana tulevaisuudessa kun mennään voittajaan, haluan olla ihan varma, että Moona tekee innokkaasti ja osaa asiat täydellisesti ja lähes varmasti. Haluan että on teoriassa mahdollisuus saada jokaisesta liikkeestä 10 hyvällä todennäköisyydellä. Ehkä sitten voin varmalla fiiliksellä lähteä kokeeseen?

Nyt pidetään taukoa hetki. (Paitsi ensin otetaan luoksetulon stoppia onnistuneesti.) Tarkoituksena kerätä intoa, ja heittää puristava pipo roskiin. Taukoilla en jaksa kuitenkaan pitkään, joten kun palataan treenikentille niin ei todellakaan treenata verenmaku suussa. Keskitytään leikkimiseen, ja uuden opetteluun. Asentojen erottelu leikki on hauskaa, ja ruutua on nyt ihan oikeasti syytä treenata myös. Merkin kierto on myös aika kivaa puuhaa. Tunnaria tehdään myös leikkimiellä. Pidetään treenit lyhyinä ja intensiivisinä, ja vire korkealla. Haukkua ei saa vaikka on kivaa. Mikään kiire ei ole mihinkään, enkä kyllä hinkuakaan toko kokeisiin. Treenataan mielummin tokoa ja kisataan agia :D Voittajaan aikaisintaan loppukeväästä, mutta ensvuoden puolella kuitenkin.

Tie tottelevaisuusvalioksi kirjasta bongasin eilen kivasti tällaisen pätkän, hyvä muistutus pieleenmenneen treenin jälkeen. Pitää lukea useamminkin ettei pääse unohtumaan.

"Epäonnistumista ei voi koskaan yksiselitteisesti laskea pelkästään koiran tekemäksi virheeksi. Taustalta löytyy aina jokin koulutustilanteen ongelma, joten vikaa on lähdettävä etsimään myös ohjaajan toiminnasta ja viestinnän vaikeuksista. Turhautumisen sijaan on pyrittävä etsimään ratkaisua ja korjattava esiin tulleet ongelmat. Ohjaajan suuttuminen on mitä voimakkain turhautumisen muoto ja erittäin harmillinen seuraus ohjaajan kyvyttömyydestä selvittää koiralleen mitä siltä todellisuudessa haluaa."

tiistai 23. elokuuta 2011

Kisailua




Piirinmestis joukkuekisoista vekoralle tuloksesksi hyllyjä kaikista säkäluokista, mutta hauskaa oli :D

Ensin starttasin Moonalla, ja päästiin jopa aika pitkälle ennen hyllyttämistä. Moona oli tosi hyvä, mutta minä en osannut ohjata yhtään! Tai no oli siinä radassa kyllä muutamia hyviäkin kohtia, mutta liikaa arpomista ja venkslausta. Video tulee piakkoin.

Rasmukselle viitonen kun rima putosi, mutta pääosin hyvä rata. Yksi melkein hylly kun Rasmu bongasi ilmeisesti mun sälän takaa aan, mutta sain se pelastettua kuitenkin. Video toivottavasti selventää kunhan saan senkin. Rasmuksen kanssa oli kiva kisata pitkästä aikaa, ja mietin josko mentäis pian ihan virallisiin kisoihin taas.

Eilen oltiin Kivikossa mölleissä Moonan kanssa kera Emman ja Kanin. Meillä meni jopa pääosin tosi hyvin!

Möllien radalta kolme rimaa. Kaksi putos kun lähdin vedättämään Moonaa kiireellä, eikä se sitten keskittynyt hyppyihin. Kolmas rima putos kun olin auttamattomasti myöhässä yhdessä kohdassa, ja vaihdoin suunnitelmaa kesken Moonan hypyn. Sain kuitenkin sheivailtua ilman hyllytystä. Plussaa oli ehdottomasti onnistunut vekkaus ja japanilainen. Tältä radalta myös video kun saan sen.

Kisaavien rataa saatiin odottaa vaikka kuin kauan armottomassa ukosessa ja vesisateessa, mutta onneksi odotettiin kun rata meni niin kivasti kuitenkin. Heti tokalta hypyltä rima alas kun ohjasin twistin huonosti. Hyllytettiin myös kun päästin Moonan väärään putkeen, oma vika kun en älynnyt ohjata sitä tarkemmin. Muuten rata meni tosi kivasti ja sulavasti. Haki hyvin kepit ja hyppäsi todella nätisti. Kääntyi myös tiukasti keppien jälkeiseltä hypyltä puolivalssilla. Välistäveto+sylkkäri toimi myös kivasti.

Nyt pitää treenata twistejä, viskejä, avokulmia kepeille ja käännöksiä pituudella.

torstai 18. elokuuta 2011

Moona on aika super


Liian pitkä päivitystauko, niin vaikeaa muistaa kaikkea tapahtunutta, edes niitä tärkeimpiä juttuja. Nyt kyllä ryhdistäydyn ja päivitän ana tärkeimmät edistymisest ja tulokset tänne!

Aloitetaan nyt tokosta kun se on niin kivaa :) Suurin osa treeneistä on mennyt hyvin, mutta vähemmän hyviäkin on mahtunut mukaan, ja näin ei sais olla. Viime kokeenomaisessa moona ei menny jäävässä maahan vaan jäi seisomaan. Sen jälkeen on treeneissäkin pariin kertaan jäänyt seisomaan vaan. Piää näitäkin vaan muistaa treenata! Nouto tuli vähän hitaaksi kun marmatin vinosta palautuksesta, tai sitten suussa oli joku haavauma tullut kapulasta. Tikku meni kieleen tms.? Kielestä tuli vähän verta. Tein vauhtinoutoja loppuun sitten ettei jää paska maku suuhun. (Lähinnä itselleni jää.) Muutenkin epäonnistunut treeni mun osalta, Moona oli varmaankin ihan normaali. Noh, mutta näitä sattuu. Muutenkin tokon treenaamisesta on tullut liian kaavamaista. Kaukot olen onnistunut saamaan myös tylsäksi Moonalle, ja sitä korjaillaan että tulis kiire. Tiistaina alkoi Katja Tammisen tokokurssi, luojan kiitos. Ihanaa saada kommenttia tekemisestä ja uusia ideoita treenaamiseen. Kursilla harkattiin ensin ohjatun suuntia, ja sitten hyppynoutoa. Opin miten vahvistan suuntia, vaikka elekielestä ne periaatteessa jo koira osaa. Hyppynouto tehtiin kokonaisena, vaikka vasta kolmas kerta koko liikettä. Vähän se tais osua mennessä hyppyyn, koska kiire oli tytöllä melkoinen, ja yleensä olen ollut paljon kauempana hyppyä kuin se 3m. Palautus täydellinen ja super nopea + vielä suora eikä edes törmännyt. Huh mikä helpotus, että nouto toimi tuon edellisen episodin jälkeen. Loppuun jokainen teki vielä luoksetulon. Moonan kanssa otettiin AVO tyyliin pysäytyksellä puoleen väliin, ja siitä vapautin kiertämään taaemman tötterön ennen mun luo palkalle pääsyä. Olen miettinyt onko meidän stoppi hyvä, ja jopa tuominnut sen liian hitaaksi. Katja kuitenkin kehui oikein hienoksi, ja tykkäsi että jarrutti niin hyvin kuin pystyi. Käskyn jälkeen Moo ottaa vielä tosi kootun laukan ja pysähtyy siitä, mutta ei kai se olekaan fysiikan lakien mukaista että vauhdikkaasta laukasta pysähtyy niille sijoilleen. Toki vois lukita jalat, mutta silti liukuisi eteenpäin ihan samanverran. Tottispuolelta ollaan tehty esteitä. A:ta jo täysjyrkkänä ja samoin metristä metrisenä. Kapulaa ei vielä mukan ollenkaan. Metrinen sujuu nätisti kumaankin suuntaan siten, että lelu irtoamisessa ja sitten istumaan esteen toiselle puolelle kun kutsun. A:ssa ei onnistu että kutsun toiselta puolelta. Koe on reilu viikon päästä siuntuossa. Yritän kerätä jännitystä että jaksan tsempata, mutta jotenkin sellainen hälläväliä fiilis liikaa. Moona osaa hyvin kaikki liikkeet, mutta kokeenomaisia on kertynyt liian vähän. Saas nähdä miten käy, toivottavasti hyvin niin päästään reenimään voittajaa tosissaan.

Sitten agiliito. Harmaita hiuksia, mutta myös wau hetkiä. Nuppi kiehuu moonalla, ja meidän ohjaaja nimesikin rakin hot dogiksi. Varsinkin ryhmä treeneissä lentää rimat ja korvat pätkii Moonalla. Kun treenataan yksinään niin rimat pysyy kannattimillaan ja koira on kuulolla. Anne-Marian koulutus oli, ja hyvänä vinkkinä oli katsoa kokoajan Moonaa, ja "vahtia" että se hyppää kunnolla. Mun pitää olla rauhallinen mutta jämpti. Osan radasta Moona meni kuin unelma, ja kommentiksi saatiin että ollaan kehitytty valtavasti. Ongelma onkin että välillä menee ihan persiilleen, ja välillä oikein kauniisti ja sulavasti. Järvenpäässä kisailtiin kaksi hylkyä, ja kaikki virheet oli mun mokkeloita, Moona oli mahti. Oman seuran epiksissä Moona oli kamalista kamalin, roiski ja sisäisti mun ohjauksen viivellä. Ohjasin ihan hyvin, eikä sentään hyllyä napattu, joten päästiin 30vp meidän seuran piirinmestaruus joukkueeseen, jei? Maanantaina joukkuetreeneissä Moo oli vaihteeksi taas ihana. Eka yrittämä kolmosten tasoisella radalla kamalaa katseltavaa, mutta siitä seuraavalla 5vp, kun yksi rima putosi. Ajattelin vaan joka ohjauksen välissä, että waude mikä hodari mulla onkaan :) Hyvä meno jatkui treenin loppuun asti.

Hyppytekniikka kurssi on nyt käyty. Käteen jäi hyviä harjoituksia ja paljon uutta tietoa. Moona yllätti hyppytaidoillaan sekä minut, että Vapun keskiviikkona. Taipuminen hyvää, mutta pientä banaania havaittavissa seuruun suuntaan. Korkeudenarviointi meni ihan mahtavasti, ja tyttö hyppäsi jopa 65cm täydellisen puhtaalla tekniikalla. Vappu kehui Moonan hyppäämisen maasta taivaisiin. Moona teki pienimmätkin hienosäädöt ja painonsiirto onnistui joka kerta. Harjoituksessa oli 3 hyppyä 15cm 6 jalalla, ja viimeinen hyppy vaihtelevalla korkeudella 9 jalalla. Muttaa juu, siisä tällä riman roiskijalla on sitten ihan täydellinen tekniikka ja kroppa halussa, siis häh? Ehkä on vielä toivoa sitten. Saatiin myös hyviä vinkkejä metriseen, ja nimenomaan siihen miten otetaan painava kapula mukaan. Ensin perussarjaa kapula suussa, että oppii tekemään painonsiirron kapulan kanssa. Oli kyllä hyvä kurssi, ja hyppytekniikka tunneille päästään toivottavasti vielä jossain vaihessa opiskelemaan lisää.

Hakua on treenattu myös, ja nyt Moona on ruvennut edistymään nopeasti. Vaikeutetaan siis harjoituksia koko ajan. Ilmaisut sujuu kentällä hyvin, paitsi irtorullaa saisi etsiä kauemmin maalimiehellä. Viimeksi otti kerran kiintorullan suuhun, vaikka irtorulla olis ollut maalimiehen takana.. Alkaa heti oikomaan, vaikkei olla kuin kerran testattu kiinotrullaa. Pitää laittaa sille rulla kaulaan maastoonkin, että oppii ignooraamaan sen.