lauantai 26. maaliskuuta 2011

Moona tokoilee


Torstaina oltiin bortsujen yhteistreeneissä malminkartanossa, tai ei siellä kyllä oikeastaan ollut kuin yksi bortsu meidän lisäksi, mutta seuraavalla kerralla varmaan enemmän. Saatiin tosi hyvää häiriötä, kun uusia koiria ja skeittareita vieressä. Moona oli kyllä vähän pöllö kun tuijotteli kaikkea taas, eikä puuttuminen aina edes auta siihen käytökseen. Se lopettaa vain jos saa jotain tekemistä, mutta ei muuten. Tarvitaan kohta jotain ongelmakoira terapeuttia tms Seuraaminen hyvää, paikka pysyy vaikka vire nousee.  Luoksepäästävyys ei oikein suju tällä hetkellä, jos se on koskaan sujunutkaan... Nouto meni hyvin. Tein ekaa kertaa heiton kanssa häiriössä, ja se onnistui mälväämättä. Oli kyllä varuilta muovinen kapula. Jäävejä paljon, ja oli aika hyvin sekoittelematta niitä. Luoksetulo hyvä. Kaukoja vähän, maahan-istu-maahan vaihdot hyviä, mutta maahan-seiso otti taas askeleen. Pitää reenata kotona paljon. Paikallaan istumisessa vaadin vähän liian pitkiä pätkiä, ja se pääsi valumaan maahan välillä. Paikallaan makuu tosi hyvä. Ei kertaakaan nuuskinut, vaihtanut lonkalle tai mitään, vaikka tehtiin pitkästä aikaa rivissä. Pallopalkka auttaa..

Perjantaina otin Moonan mukaan hakemaan veljeä Espoon asemalta. Menin ajoissa, jotta ehdin treenata Moonan kanssa häiriössä. Ihmisvirtaa oli, ja voi vitsit että Moona oli hieno. Välillä vähän korvat heilui tervehdykseksi jollekkin, mutta muuten työskenteli mahtavasti. Otin myös lyhyen paikkamakkuun lyhyellä matkalla, ja vaikka Moonan takana 10cm päässä pyllystä asteli ihmisiä pysyi Moona ihan patsaana. Ihan huippua, ja Moona tienasikin pitkät nartsapallo riehutukset tästä :)

Tänään oli Helenan tottista korvaava kerta, kun Moonan juksujen takia jäi joskus kerta väliin. Moona oli ihan outo hallilla. Se inisi ja vänisi vaikka kuinka, eikä yhtään osannut rauhoittua. Olisi hypännyt jokaisen syliin ja kiehnäs selällään lattialla. Työskenteli kuitenkin paremmin kuin hyvin. Vaikka olikin "tottis", niin aloitettiin merkillä, koska halusin saada jotain neuvoa siihen haukkumiseen. Moona teki ihan täydellisen merkin + sen perus haukahduksen siihen alkuun. Ei kannata kuulemma keskeyttää sen suoritusta, koska se vaan turhauttaa sitä enemmän. Pitää treenata merkkiä aina lopussa kun pahimmat virrat on pois, ja vaihtaa palkka repimisen sijaan johonkin hyvään nannaan. Jatketaan siis niin, katsotaan lähteekö se fuf pois vai ei. Seuraaminen käskytettynä tosi upeesti, ja henkilöryhmää ekaa kertaa ilman hihnaa. Ihan täydellinen henkilöryhmä, vaikka oli vasta kolmas kerta kun tehtiin sitä, ja kyseessä on ihmishullu Moona. Liikkestä seisominen käskytettynä, jäi hitusen vinoon, mutta tärkeintä ettei sekoittanut. Luoksetuloa vielä loppuun. Moona oli jostain syystä ihan huippu. Paikkamakuu meni vaan vähän pieleen, oli ihan hitsin rauhaton. Olisi pitänyt tajuta jättää treenaamatta, kun se oli muutenkin niin outo. Otin sitten paikkamakuun vielä malminkartanossa yhden sillan alla, kun olin vetämässä aksaa siellä. Paikkamakuu meni hyvin, vaikka autojen ääniä kuului yläpuolelta ja husky meni mun selän takaa ohi.

Illalla tehtiin vielä metskua ja maahan-seiso vaihtoja. Metskua pitää hyvin suussa jos on paikallaan, mutta tuominen ja luovuttaminen ei vielä ihan suju. Tuntuu niin ällöltä suussa. Otin kovat keinot käyttöön. Laitoin kapulan olkkarin lattialle ja menin keittiöön rapsuttelemaan Rasmua. Ei mennyt kauaa kun Moona jo laukkasi kapula suussa tiukalla otteella, ja punki vielä itsensä eteen luovuttamaan sitä. Kyllä se siis ainakin osaa, jos vain haluaa... Maahan-seiso vaihdot onnistuu hyvin kotona, pitää vaan helpottaa treeneissä.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Rasmu kolmosiin + muuta


Sunnuntaina kirkkonummella saatiin viimeinen puuttuva 0, jeejee :) Nyt joudutaan sitten kolmosluokkaan hirmu vaikeille radoille, ja se ei olekaan niin kivaa!

Ensimmäinen ja toinen rata oli hyllyjä. Varsinkin toinen rata oli meiltä erittäin huono. En ollut tarpeeksi napakalla asenteella, joten Rasmus sitten ilmensi sen hyppimällä mun päälle, hyppäsi keinulta kesken pois, eikä mennyt putkeen. Ihan kamalaa menoa siis Rasmukselta, jonka piti mun mukaan olla jo suhteellisen varma suorittaja, mutta heikoilla jäillä vielä näköjään ollaan. Se on niin herkkis vouhottaja, että välillä ei tiedä mitä sen kanssa oikein pitäis tehdä. Hyppärille lähdin varmalla asenteella, ja ennen rataa puutuin Rasmuksen vouhottamiseen kuin natsi, koska ärsytti niin paljon se edellinen rata. Rasmus kesti mun natsi asenteen, eikä mennyt lukkoon. Treeneissä olis varmasti ollut eri tilanne, kun siellä se ei todellakaan vouhota noin paljon. Nyt oli jotenkin poikkeuksellisen kuuma ja heikkohermoinen. Rata meni hyvin, ja mun mielestä oli tosi hyvät käännöksetkin. Rasmus eteni tosi hyvin, eikä jälkeäkään pomppimisesta mun päälle. Hyvä fiilis jäi siis kuitenkin :) Video on tulossa joskus, kun saan sen käsiini..

Tiista iltana oli haun ilmaisu treenit. Porukka vaikutti todella mukavalta, ja sainkin hyviä neuvoja ja opin muutenkin lisää ilmaisujen opettamisesta :) Moona teki neljä ukkoa ihan lyhyellä matkalla kentällä. Teknisesti tosi hyvin, eikä pudottanut rullia tms. Siirrettiin rullat nyt maahan maalimiehen vierelle ja käsi vähän näytti. Ennen on saanut kädestä rullan, mutta näinkin toimi hyvin. Asennetta olisi saanut olla vähän enemmän, mutta eiköhän sitä taas löydy kun matka kasvaa. Kyllä se nytkin ihan laukalla meni, mutta ei täysillä. Tokihan tää on aika uusi juttu Moonalle, ja hyvä että se ajatteli mitä on tekemässä. Eiköhän se tästä, ens viikolla on taas ilmaisu treenit.

Eilen oltiin pitkästä aikaa tokoilemassa kaarihalleilla Moonan kanssa. Ruudut hyviä, suraaminen vähän vaisua, pitää tehdä asennetta enemmän. Jäävejä sekoitteli vähän. Kaukojen maahan-istu vaihtoja tein kokonaisena ja ne oli ihan ihmeen täydelliset. Se vain kevyesti lennähti istumaan ja hallitusti tipahti maahan, ei vois enää paremmin mennä nämä. Maahan-seiso vaihdot eivät onnistuneet sitten ollenkaan, se meinas aina ottaa askeleen eteenpäin, vaikka on aina ennen onnistunut, höh.. Ehkä se unohtaa noi mokaamises seuraavaan treeniin mennessä. Paikkamakuu aika lyhyt, mutta todella hyvä. Se ei nuuskinut tai vaihtanut lonkalle, eikä pyöritellyt päätään. Selvästi alkaa muuttua paremmaksi, kun nartsapallo palkkana.

lauantai 19. maaliskuuta 2011

Turussa mölleissä


Eilen ajeltiin Turkuun mölleilemään auto täynnä koiria. Mukana oli Moona, Rasmus, Goldie, Ilona ja Elli, sekä karttureina Emma ja Minka

Möllien rata oli aika helppo. Sai vaan kaahottaa menemään kohti putkia, mutta monelle koitui kohtaloksi PÖYTÄ! Me ollaan treenattu pöytää viimeksi ekalla halli vuorolla, eikä ketaakaan tehty maxi päytää. Aiai meitä, mutta ei sitä ikinä melkein ole missään kisoissa, paitsi nyt sitten tietenkin. Suunnitelma oli pysäyttää Moonan vauhti ennen pöytää, ja käskeä se maahan siellä ja varmistaa pysyminen vierestä. Verkka hypyillä Moona oli ihan kamala, se yritti varastaa ja ties mitä possuili. Lähdin radalle kuitenkin ihan hyvillä mielin ja keskittyneenä. Kaksi kieltoa saatiin. Eka niistä johtui ainakin mun huonosta sijoittumisesta ja liikkeesta, mutta viimeisen hypyn ohituksen syytä en tiedä. Moona ampui hienosti putkiin ja sain sen myös pöydälle pysähtymään. Kontaktit oli hienot, mutta en uskalla juosta vielä kovaa sen vierellä kisoissa. En halua, että se pääsee varastamaan kisoissa, vaan otan ne varman päälle ja hiljalleen vaikeutan. Viimeksi taisin ihan pysähtyä niiden kohdalla. Toinen rata oli sählä, ei ollut yhtään niin keskittynyt enää, ja se oli liian nopeasti siihen perään. Moona ei kerinnyt yhtään rauhoittua, ja se sitten epävarmana, mutta kuumana pudotteli rimoja ja minä ohjasin vähän hällä väliä tyylillä.. Tärkeintä kuitenkin, että kontaktit onnistuivat, kuten myös lähdössä pysyminen.

Rasmus sai mennä yhden startin kisaavissa, ja se menikin oikein nätisti. Yksi rima alas, ja sitten ohjasin A:n jälkeen väärälle hypylle. Olin kyllä tutustunut rataan oikein, mutta jotenkin silmissä oli A:n jälkeen viereinen väärä hyppy.. Pistetään väsymyksen piikkiin, kun kello oli jo yli 10 kuitenkin. Suoritus oli kuitenkin ehjä, ja hienosti haki itsenäisesti kepeille! Huomenna sitten kirkkonummelle, jee!





keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Muistiinpanoja treeneistä


Maanantaina tehtiin Rasmuksen kanssa agilityssä alta löytyvää rataa, Nadja oli vetämässä treenit:                                                                                                                                                                                        
Meinasin alkuun tehdä molemmille putkeeen vienneillä takaa leikkauksen, mutta vaihdettiinkin ne valsseiksi. Luulin etten muka kerkeä, mutta ihan helposti ehdin, kun ne valssit tehtiin ennakoivasti. Nyt kun ollaan treenattu paljon takaaleikkauksia ja erilaisia ohjausvaihtoehtoja, on valssit valunut ohjausvaihtoehtopakin pohjalle. En enää edes hahmota mihin sopii valssi. Treeni meni kokonaisuudessaan oikein hyvin.

Tiistai aamuna tehtiin samaa rataa Moonan kanssa, ja Rasmuskin pääsi vielä juoksemaan radan läpi. Moona meni hienosti myös, ja se jopa kääntyi. Ehdin myös tekemään ihan samat valssit kuin Rasmuksenkin kanssa. Tuntui tosi kivalta mennä Moonan kanssa, eikä tullut kertaakaan "Apua se meni jo!" fiilistä. Hypylle 10 olisin halunnut ohjata Moonan ihmis nuolella, mutta en millään meinannut ehtiä sinne hypyn taakse. Tehtiin sitä kuitenkin erikseen alkaen putkelta, ja toimi onnistuessaan tosi hyvin, ja mutka oli paljon tiukempi kuin valssilla.

Tiistaina oli myös tottis treenit, ja Moona meni tällä kertaa hienosti. Aloitettiin häiritylla seuraamis kaaviolla, joka meni hienosti. Ei yhtään tuijotellut vieressä leikkivää häiriökoiraa, ja plussana myös täyskäännös juostessa oli ihan super. Otettiin ilmoittautumista, ja se ei sitten mennytkään niin hienosti, koska Moona olis pomppinut pusuttelemaan tuomaria.. Edestä sivulle tulot oli aavistuksen vinoja, pitää muistaa siis tehdä niitä.

Tänään tehtiin aamulla alokasluokan liikket läpi palkatta, paitsi hyppy ja paikkamakuu. Seuraamiset oli kivoja, paitsi ekat käännökset vasemmalle levisi, koska luuli täyskäännöksiski. Liikeestä maahanmeno oli todella hieno, erittäin nopea plätsähdys alas. Luoksetulo hyvä ja liikkeestä seisominen onnistui myös. Ei siis sekoittanut jääviä, jes jes jes. Jatketaan siis samalla mallilla, eli paljon jäävien erottelutreeniä.  Paikkamakuuta otettiin lopuksi. Eka reilu 2min. Sain kaksi kertaa karjasta lonkka asennosta. Kyllä se tietää että niin ei saa olla, koska korjaa niitä välillä ennenkuin ehdin edes huomauttaa. Palkkasin kuitenkin narupallolla, ja leikitin pitkään. Uusi yritys ja kerran sain huomauttaa. Menin palkkaamaan kun oli hetken maannut oikein ja skarpin näköisesti. Palkkasin taas paljon. Otin vielä yhden lyhyen, että tulis kokonaan hyvä ja leikittiin taas paljon. Asenne paikkamakuussa johtuu luultavasti siitä, kun olen välillä koittanut palkata ruoalla. Ruoka ei kiinnosta niin paljon, että viitsisi makoilla skarppina, vaan lötköttää laiskasti ja kääntyy lonkalle pää maassa. Korjaantuu toivottavasti vaan sillä, että palkkana on aina kunnon nartsa pallo leikit, eikä enää nami pettymyksiä.

perjantai 11. maaliskuuta 2011

Inhat hiihtäjät


Oltiin eilen Emman ja shelttien kanssa tokoilemassa Nummelan harjun parkkiksella. Isolla parkkiksella oli kokonaan tyhjä erillinen parkkipaikka, jossa oli kivasti tilaa treenailla. Meille tuli hyvää häiriötä viereisen ladun hiihtäjistä, mutta me sitten aiheutimme näille hiihtäjille aivan liian suurta häiriötä. Onhan hyvin käyttäytyvät ja hallinnassa olevat koirat oikea suru silmälle, ja on aivan liikaa vaadittu, jos niitä pitäisi katsella muutaman sekunnin ohi hiihtäessään. Muutama sekunti ei riitä, täytyy pysähtyä kesken lenkin, ja alkaa huutaen valittamaan ja huitomaan sauvoilla ilmaa. Kyseinen herra kuului kuulemma johonkin liikunta hallitukseen, ja siten omistaa myös parkkipaikat. Passitti meidät koirien omille alueille leikkimään. (Harmi vain ei hänkään tiennyt mistä niitä löytää, kun ei kymmenien kilometrien sätellä ole edes koirapuistoa.)Emma taisi vääntää vielä kättä tämän hiihtelijän kanssa, mutta jäi silti odottelemaan, että olimme saaneet kamppeet kerättyä ja koirat pakattua autoon. Mitähän olisi tapahtunut, jos ei oltaiskaan toteltu. Pitäis varmaankin omistaa katu-uskottavampi koira, niin ei uskallettais ainakaan noin agressiivisesti tulla valittamaan. Miehen hiihdettyä matkoihinsa (toivottavasti sinne missä pippuri kasvaa) otin vielä uuden paikkamakuun Moonalla. Se lähti pelästytyttyään takaa tulevaa sauvoilla huitovaa hiihtäjää. Eihän se kovin lähellä ollut, mutta jotenkin se sitä pelästyi, tai huomasi mun kauhistuneen reaktion. En muuten hyväksyisi kyseen omaista käytöstä Moonalta, mutta kerran paikkamakuussa viereinen koira hyökkäsi (kytkettynä kuitenkin) Moonaan päin, ja se säikähtäessään tätä juoksi turvaan mun luo, niin on pelännyt selän takaa tai sivusta yllätten tulevia koiria/ihmisiä. Ei sille oikein vois suuttua noissa tapuksissa, kun on parempi että se tulee mun luo turvaan, eikä puolusta itse itseään.

Illalla oli vielä vekoran hallivuoro. Tehtiin ihan perus juttuja Moonan kanssa, ja Rasmuskin pääsi vähän treenaamaan. Ei mitään muuta huomioitavaa, kuin että Moona on ruvennut tosissaan kyttäilemään paikallaan "vaanivia" koiria. Se odottaa, että ne säntäisivät juoksuun. Ja jos ne lähtevät juoksuun, yrittää Moona "hyökätä" niitä kohti. Tämä on tosissaan paha ongelma, enkä tiedä miten sitä alan lähestymään? Kyllä se lähtee näissä tilanteissa mun mukaan, mutta se aloite tulee silloin mun puolelta. Ja Moona ei ole silloin rento, vaan ehkä jotenkin kilpailuvietissä yrittää hamuta palkan mahdollisimman äkkiä. Esim. jos mulla on namuja kädessä, se ihan huoletta ryöstää ne mun kädestä, vaikkei ne yleensä kiinnosta niin paljon. Ja jos palkkaan lelulla, se repii ja murisee vihaisesti kyyläillen silmäkulmasta toista koiraa. Mitä ihmettä ton kanssa pitäis oikein tehdä?! Jos jollain joka sattuu lukemaan tätä on jotain ideoita, niin olisin erittäin iloinen kommentoinnista! :)

Loppuun vielä kuva Moonan "Hei, olen kylähullu!" ilmeestä. Kuvassa se katselee ihanaa Assi pupua.


keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Keväiset treenilöt




Nappasin tänään Moonan mukaan autoon, kun lähdin kohti koulua. Tarkoituksena oli oli mennä Emman ja koirien kanssa treenailemaan ja lenkille iltapäivällä Nummelaan,  joten oli helpompi ottaa Moona takaluukkuun odottamaan, niin vältyin edestakas ajalulta. Sää oli mitä mahtavin! Lämmintä ja aurinkoista

Pääsin etuajassa koulusta, joten kerittiin treenata koulun parkkiksella häiriö seuraamista ja paria muutakin juttua. Annoin Moonan olla vapaana, kun se näytti olevan niin nätisti. Ohiteltiin pyöräilijöitä, ihmisiä ja autoja vaikka kuinka monta, ja Moona seurasi silti oikein hienosti. Jäävejä ja luoksetuloa tehtiin myös onnistuneesti. Hieno pieni paimen.

Jatkettiin treenaamista lentokentän parkkiksella. Häiriönä oli lähteviä ja palailevia hiihtelijöitä. Pariin kertaan Moona vähän päksähteli niille, mutta muuten jätti hyvin huomiotta. Tehtiin ruutua, ja vihdoin sain hyviä ruutuja ilman yrityksiä merkkien taakse. Ei olla vähään aikaan tehty merkkejä, niin ei sitten yritä tarjotakaan. Ihan uutena juttuna otettiin ohjattua noutoa. Kuulin ettei se olekaan niin hankala opettaa kuin luulin, joten halusin heti kokeilla. Aletaan nyt tehdä vain merkiltä lähetyksiä jommalle kummalle puolelle kosketusalustalle sivulle, ja sitten siirrän pikkuhiljaa taaksepäin niitä ja lopulta lisätään kapulat. En opeta mitään suuntakäskyä, vaan ihan pelkkä käsimerkki saa riittää, ja hyvin se sen ymmärsi ihan opettelemattakin. Lähti vain kosketusalustalle kun annoin merkin. Pakkohan sitä oli kokeilla myös kapulalla, ja toimihan se. Toki paljon pienemmässä mittakaavassa kuin oikeasti, mutta kunhan ihan huvikseni kokeilin. Otettiin myös vähän seuraamista ja luoksepäästävyyttä. Videolla on hieno taidonnäyte kättelystä, sekä myös tuo ohjatunnoudon kokeilu. Ekstrana lopussa Moonan agittelua viime vuoden lopusta, siitä pätkästä harmivaan ei näy kuinka kamalalta meidän meno on näyttänyt, koska radalla ei tarvinnut kääntyä. Sai vaan posottaa menemään, niin kai se nyt meni. Videolta on myös manipuloitu puomin kontaktin uusimiset. Moona ennakoi sillon sitä vaputusta, tai vapautti itse itsensä pienimmästäkin liikkeestä.








Emma on räpsinyt noi kuvat ja videoinut myös. Kiitos siitä!

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Kukkuluuruu


On ollut pienoinen bloginpäivittely tauko nyt, mutta se ei suinkaan tarkoita ettei oltais treenattu. Ihanaa kun on vihdoin tullut kevät, ja ulkonakin tarkenee olla pidempiä aikoja. Pian päästään jo järveen uimaan, ja ulkokentälle agittamaan. Tai ainakin voi jo elätellä toiveita kesästä :)

Moonan tokottelut on mennyt kivasti. Ongelmaa on ollut merkissä, sillä Moona niin tahtoisi haukahdella sinne lähdössä. Ruudussa on taas sama juttu, eli se tarjoaa merkkejä taas. Miten ihmeessä sen saa erottamaan ne?? Pitäis varmaan harjoitella merkkiä erinäköisellä tötteröllä. Ollaan tehty paljon jäävien erottelu harjoituksia myös, ja ne sujuu välillä, mutta välillä taas ei. Viime bh-treeneissä, saatiin tilanne, jossa Moona ehkä paineistui? Tein seuraamista kokeenomaisesti, ja Moona alkoi tuijottelemaan paikkamakuussa olevaa koiraa. Meille on käynyt joskus ennenkin noin, jos on ollut vain vähän koiria häiriönä. Joko se haluaa kontrolloida muita, tai sitten on epävarma. Näitä tilanteita ei tule, jos on paljon koiria treenaamassa. Purettiin tilanne, ja saatiin Moona taas ihan rennoksi. En kyllä haluakaan vielä mennä kokeisiin, koska siellä saattaisi käydä ihan sama juttu. Koitan nyt hakeutua kyseenomaisiin tilanteisiin, ja sitten purkaa ne. Uskon, että muutaman selvitetyn tilanteen jälkeen ongelma poistuu.

Sitten aksaa, ja sitähän on riittänyt ihan jokaiselle tassulle ja varpaalle. Eilen oltiin Anne-Mari Riihimäen koulutuksessa. Rasmun ei pitänyt alkuun päästä mukaan, mutta päästin sitten kuitenkin peruutuspaikalle. Rata oli  hyppäri, suhteet on vähän pielessä, mutta ei se niin haittaa.

Väli 1-4 oli helppo, kun meni ottamaan koiraa vastaan hypyn 2 yläpuolelle. Koira sai baanata vaan täysillä putkeen, kun tiesi jo alusta suunnan. Rasmus ja Moona onnistuivat kummatkin tässä.

Sitten käsiteltiin välistävetoja putken kautta. Oli tärkeää hakea koira putkelta, ettei se itse valitse seuraavaa näkyvää estettä. Rasmuksella pelasi pääosin rytmitykset hyvin, koska kerkiän juoksemaan sen edellä, ja se osaa muutenkin rytmittää hienosti mun liikkeeseen ja minä sen. Moonan kanssa harjoiteltiin ensin suhina jarrutusta, koska ei oltu ennen tehty. Ja se ihme kyllä oppi jarruttamaan!! Kerran se ampui suu ammollaan kiinni mun nyrkkiin, kun mun piti pudottaa lelu vasta kun se pysähtyy, mutta kuitenkin! Kun päästiin tekemään itse välistä vetoja, niin Moona saattoi jopa pyähtyä ennen estettä, jos en ohjannut kunnolla. Olin ihan ihmeissäni. Välistävedot meni ihan super hyvin kun suhisin käännöksissä. Olen luullut, että mun pitää keretä Moonan edelle, että saan sen vedettyä välistä, mutta onneksi ei tarvitse, huhhuh.

Seuraavaksi lisättiin välistä vettoihin sylkkäri, että päästiin kepeille. Rasmuksen kanssa toimi vähän töksähtelevästi, mutta saatiin kuitenkin toimimaan jotenkin. Pitää vaan treenata ja treenata ja treenata. Moonan kanssa meni paremmin, mutta mun pitäis vielä ohjata selkeämmin. Moona vaan pelastaa enemmän noissa virheitä, kun se ei halua pompata syliin, vaan hakee koko ajan eteenpäin. Kepit haki aika hitaasti, mutta ymmärrettävää, kun oli hirmu vaikea kulma.

Seuraava käsiteltävä pätkä oli 8-13. Keppien jälkeen valssi, ja sitten vekin kautta lähetellään 9-11. Ennen muuria piti jättäytyä kauemmaksi tekemään ennakoivaa valssia, ettei kaarre veny, ja kerkiää valssaamaan/tekemään sokkarin hypyn 12-13 väliin. Hypylle 13 piti tehdä meille kokonaan uusi juttu, eli sylivekki. Rasmus ei meinannut millään irrota hypylle 10, joten vahvistettiin sitä sitten erikseen. Muuten koko pätkä meni ihan kivasti, paitsi mulla oli tietysti alkuun hankaluuksia sen sylivekin kanssa. Moonan ongelmakohta oli hyppy 12. En osannut heittää sitä tarpeeksi ajoissa sinne, jotta olisin kerinnyt sijoittumaan visaasti seuraavaa kohtaa varten. Jos juoksin täysillä niin Moona meni hypyn ohi, tosi hieno leieröinti kyllä! Muuten Moona meni hyvin, ja kerrankin tuntui helpommalta kuin Rasmus, koska se irtosi ne hypyt. Sylivekkiä tehtiin erikseen, ja se onnistui hyvin. En vieläkään tajua miten ne koirat ymmärtää hypätä sieltä selän takaa, vaikkei sitä ole opetettu erikseen.

Seuraava pätkä oli numerot 12 eteenpäin Rasmuksen kanssa. Sylivekin jälkeen piti heittää koira hypylle 14, ja mennä niisto asentoon valmiiksi hypylle 15. Niisto-sokkarin jälkeen "serpentiiniin", jossa harjoiteltiin päällejuoksua. Lopussa oli tärkeää katsoa koiraa, kun menee ottamaan sitä vastaan putkesta hypyn 20 taakse. Loppu oli melko simppeli. Rasmus meni muuten hyvin, paitsi se hypylle 14 heitto ei aivan onnistunut, koska mun pitää saattaa se lähelle esteitä. Moonan kanssa käytettiin toinen sessio (5min) tähän osaan radasta, koska ei siinä 15min keritty sinne asti. Oli kiva kun sai kerrata vielä sitä sylivekkiä, ja heitto + niisto-sokkari saatiin onnaamaan myös. Päällejuoksussa mä olin taas luullut, että mun pitää ehtiä paljon pidemmälle ottamaan sitä vastaan, kuin realistisesti kerkiän. Harjoiteltiin lelu kädessä sitä, että saatiin toimimaan. Loppuun vielä radan loppu, että saadaan lopetettua onnistumiseen.

Lopun 5min oli tarkoitus käyttää kaikkien ihan vain radan tekemiseen kokonaisena, mutta Moonan kanssa saatiin onneksi tehdä noita pätkiä, kun ratana olis ollut tietysti ihan liian vaikeaa. Rasmus meni ne kaksi kertaa ihan kivasti, samat virheet kuin treenatessa. Ei irronnut, vaikka yritin lähetellä sitä.

Oli kyllä niin hyvä koulutus taas, varsinkin Moonalle oli paljon hyötyä siitä, ja Rasmukselle toki myös. Olin itsekin miettinyt niitä jarrutuksia ja suhinaa, mutten ihan tiennyt miten käytännössä toimitaan. Moona oli kuulemma kehittynyt aivan valtavasti siitä viime kerrasta joulukuussa, ja kääntyy myös hyvin. Kouluttaja oli ihan yllättynyt. Viimekerralla Moona lähinnä napsi muo ja oli ihan kuriton kakara. Koko koulutus meni meidän osalta lähinnä siihen, että laitettiin Moona ruotuun. Ja hyvä että menikin, koska en silloin ollenkaan tajunnut missä tilanteessa ollaan. Todella helpottavaa kuulla, että meidän treenit on tuottaneet tulosta, sillä välillä ain mietin, että treenataanko me nyt ollenkaan oikeita juttuja. Nyt ollaan harjoiteltu enemmän rauhoittumista, eli ollaan välillä menty kahdestaan hallille, ja ensin nostin sen kierroksia, ja sitten makoiltiin reilusti ennen seuraavaa juttua. Harjoitukset on ollut lyhyitä, tekniikkapainotteisia ja hallittuja, ainakin pääosin. Irtoamista ollaan tehty aika vähän, mutta hyvin se irtoaa silti. Jatketaan samalla linjalla, ja lisätään jarrutuksia, sekä tiukkoja mutkia. Rasmus sai kehuja tiukoista mutkista, ja onhan se totta, että se kääntyy erittäin hyvin ollakseen melko raskasrakenteinen pötkylä. Rasmuksen kanssa pitää treenata irtoamista ja heittelyjä, ja niitä nyt sitten treenataan.

Moonan kontaktit on nyt hyvällä mallilla, ja se kestää hyvin häiriötä. Voin nyt pysähdellä, jatkaa matkaa ja riehua ihan oman mielen mukaan. Goldie pääsi myös karkaamaan kerran samaan aikaan aalle kuin Moona. Moona jäi silti siihen, vaikka Goldia juoksi vierestä ohi. Hyvä Mooo! Rasmuksen 2on2off kontaktit on myös hyvät treeneissä, mutta miten ihmeessä ne ikinä siirretään kisoihin? Vai siirretäänkö ollenkaan..