sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Paljon treenejä



Eilen juhlittiin mun synttäreitä treenien merkeissä. Aamulla vierähti hakumetsässä tunti jos toinenkin, sitten vähän shoppailemaan, jonka jälkeen tuli kavereita kylään. Sen jälkeen vielä hallille agittamaan ja tokoilemaan yöhön asti :)

Hakuilu on sujunut ihan kivasti. Eilen ykkösestä ja kakkosesta ääni, sitten lähetykset. Kolmonen ilman apuja ensimmäistä kertaa, lähti vähän epävarmasti ja taisi käydä tarkistamassa 1 piiloa, mutta löysi kuitenkin ukon. Neljäs ääniavulla. Pitää tehdä seuraavalla kerralla niin, että ottaa heti ekan ilman apuja, koska vaikeampaa koiralle, jos ensin on apuja, ja sitten ei. Kivat treenit oli kyllä, niinkuin aina. Treenien jälkeen kun otin Moonan autosta, se ontui toista takajalkaa pahan näköisesti. Kokeilin tavutella, ja vasen tuntui jäykältä ja Moo nyki sitä pois. Vaikeaa kyllä itse sanoa mitään. Säikähdin aika pahasti, mutta ontuminen lakkasi kun päästiin kotiin, eikä sen jälkeen ole enää ontunut. Oon nyt pitänyt sillä BOT-loimea, ja liikuttanut ihan normaalisti, paitsi hyppiä se ei nyt saa ennenkuin on tarkempaa tietoa mikä jalassa mahd. on. Luulen että joku pieni revähtymä tms. niinkuin viimeksi, fyssarille saadaan aika toivottavasti heti alku viikosta.

Illalla sitten hallille vielä. Tein Nakun kanssa ensin kaikenlaista. Tehtiin jo pientä 4 esteen pätkää, jossa valssi ja ennakoiva valssi, putkeenkin irtosi jo hyvin lopputreenistä. Lisäksi yksittäisenä takaaleikkausta, niisto-sokkaria ja rengasta. Naku menee jo oikein hyvin, kun malttaa keskittyä ja tehdä rauhassa.

Moona sai myös agittaa ihan pikkusen ilman rimoja, ja se oli aika hieno taas. Henkka auttoi meitä myös tokon kanssa. Maahan käskyt oli tosi vaikea häiriö seuraamisessa, Moona totteli alkuun joka kerta Henkan sanomaa maahan käskyä, muissa häiriöissä ei ollut samanlaista ongelmaa. Sitten luoksarin stoppeja liikkuroituna liikkurin tupla käskyillä. Ongelmana pysyminen seisomassa, ekan käskyn pysyi, mutta sitten ennakoi. Tehtiin lisää ja sain sen pysymään paremmin, mutta näitä pitää nyt oikeasti treenata. Moonalle ei ole ihan selvää, että siinä seisomassa pitää pysyä oikeasti niin kauan, että luoksetulokäsky tulee. Tähän pitäisi saada samanlainen odotus, kuin agilityssä kontaktilla. Maahanmenossa sama juttu. Seiso stopit oli hyviä, mutta maahanmenot ihan liian hitaita. Haluaisin tekniikaksi heittäytymisen etuosa edellä, niinkuin se osaa jo tehdä sisällä. Laitettiin luoksetuloon myös merkit, eikä ne häirinneet Moonaa, jes. Loppuun tehtiin vielä merkki, ja nyt meinas jäädä vähän vinoon.

Tänään hallilla tokoa. Seuraaminen ihan kamalaa edistämistä, apua. Sen vire on niin korkea hallissa alkuun, ettei malta seurata normaalisti. Tiputin palkkanamut taakse, ja Moona ei olisi millään hakenut niitä kun oli niin kova kiire seurata. Vaadin sen syömään palkkanamit takaa, ja sitten tasoittui seuruu edes vähän. Ens kerralla otan ensin jotain vauhdikasta, ja sitten vasta seuruuta. Sitten tehtiin kaukoja, muuten hyvin yli 10m matkalta, mutta maahan-seiso-maahan ei onnistunut millään, jouduin helpottamaan ja lopulta koko Moona meni ihan sekaisin. Teki hirveää kyytiä vaihtoja ihan omassa järjestyksessä, huoh. No ainakin ne kaikki muut vaihdot oli tosi nopeita, istumasta seisaalleen pompahteli ekoja kertoja tasajalkaa. Se oli se korkea vire.. Otettiin sitten metallinoutoa. Ensin heiton kanssa, ja Moona murrasi kapulalle mennessään, johtui ihan siitä, että meidän vieressä teki koira myös noutoa, ja siitähän Moo ärsyyntyy ja kuumuu.. Toinen niin, että vein kapula pitkälle, ja oli oikein mallikas. Sitten luoksarin stoppeja, liikkeestä istuminen ja vielä zeta järjestyksenä maahan-seiso-istu, meni oikein. Moona oli koko treenin ihan täpinöissään :)

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Hyvä agilityfiilis


Agilityn hallitreenit alkoi tänään, ja voi vide kun oli kivaa. Voisko mikään olla kivempaa, kuin tehdä koiran kanssa yhteistyötä agilityradalla kumpikin keskittyen täysillä ja yrittäen parhaansa. Miten voikaan olla niin hauskaa juosta putkessa tai pujotella keppejä, tai sitten ohjata koiraa esteeltä esteelle. Agilityssa on pakko olla jotain taikaa. Meillä meni Moonan kanssa tosi hyvin treenit tänään, pelattiin kerrankin yhteen. Moona kuunteli, vaikka kävikin älyttömän kuumana, ja minä osasin ohjata vaikka Moona menikin täysillä. Moonan kanssa on niin jännittävää, kun en vielä yhtään osaa sanoa etukäteen miten mikäkin juttu sujuu, tuntuu kuin olisi joka hetki veitsen terällä.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Talvikausi alkoi :(



Eilen oli  syksyn ensimmäiset tokon hallitreenit. Ulkona satoi ja oli pimeää, mutta hallissa lämmintä ja valoisaa. Tunnelma oli kuitenkin jotenkin painostava, ja oli niin hiljaista, että Moonan tassutuskin kuului. En kehdannut kehua Moonaa yhtä riehakkaasti kuin yleensä, etten häiritsisi muita. Moonan jokainen haukahdus tuntui vielä kauheammalta, kuin ulkona.  Aloitettiin seuraamisella, ja Moona edisti. Johtui osittain korkeasta vireestä, mutta olen myös vahingossa palkannut sitä väärään paikkaan. Tein käännöksiä liikkeessä ja paikoillaan, sekä askelsiirtymiä. Ne meni hyvin, ja asentokin korjaantui taaksepäin loppua kohden. Sitten ruutua matalilla merkeillä, ja nyt meni hyvin. (Viimeksi oli ongelmaa.) Alkuun alustalla, ja sitten paikkaa ilman alustaa. Moona hahmottaa ruudun ihan ok, mutta jos on häiriönä merkkejä jossain niin valitsee sen mihin on ensimmäisenä sattunut silmänsä iskemään. Sitten tehtiin hyppynoutoa, ja meni ihan ok. Tosi nopea, ja osui vain vähän liikaa luovutuksessa. Loppuun otin vielä metristä, ja Moona kolautti tosi pahasti jalkansa esteeseen. Pahmahti niin että hallissa raikui. Pelästyin kovasti, mutta Moona onneksi ei. Palkkasin vaikka kolautti, ja uusi hyppy oli hyvä. Takasin päin oli ongelmaa, kolautti siinäkin, eikä sitten uskaltanut enää hypätä. Helpotin, ja sitten vaikeutin, ja onnistui, mutta metriin asti en nostanut ennenkuin laitoin alaspäin. Selvästi vaikeampaa hypätä takaisin päin, koska katsoo muo. Olen ajattelemattomasti palkannut heittämällä lelun, vaikka järkevintä olis laittaa se maahan jo valmiiksi, jotta katse olis hypyllä alaspäin. Olisi myös pitänyt kääntää selkä, mutta en hoksannut. Yllättävän paljon sitä kerkesi puoleen tuntiin mahduttamaan.

Täänään tottisteltiin vähän, ja Moonan paikkamakuu on parantunut. Lonkalle ei enää vaihda helposti, mutta muuten on vähän rauhaton kyllä. Tottista suorittava koira tekemässä luoksetuloa on Moonalle tosi suuri häiriö, jos ei olis palloa jalkojen välissä, niin se ei varmasti pysyis maassa. Häiriökäskytykseen ei reagoinut seuraamisessa. Luoksetulot hyviä, ja tuli eteen pitkältäkin matkalta törmäämättä.

Lisäksi vielä hyppytekniikkaa Nakun ja Moonan kanssa. Nakulle ensin perussarjaa neljällä hypyllä, ja mun mielestä se meni oikein hyvin, kun saatiin palkka oikeaan kohtaan. Sitten vielä korkeuden arviointia korkeimmillaan 45cm hypyllä, ja sekin meni hyvin mun mielestä. Pitäis päästä videoimaan, niin näkis tarkemmin. Moona sai tehdä korkeuden arviointia, korkeimmillaan rima oli ylimmässä reiässä, mutta en tiedä kuin korkea se on. Hyppäsi mun silmään puhtaasti, ja laskeutui ihan äänettömästi. Arvioi korkeuden hyvin. Toivottavasti tästä on jotain apua sen metrisen kanssa. Välit oli siis 7-7-10 mun 37 jalkaa, ja kolmen ekan riman korkeus n.15cm ristikkoja ja viimeinen rima vaihteleva. Naku sai tehdä myös rengasta ensimmäistä kertaa ja Moona kontakteja.

Tehtiin tänään myös sekatavara tunnaria Moonan kanssa, ja vähän se taas höselsi, mutta löysi kuitenkin oikean aina lopulta. Kaukoja myös, ja videolta näkyykin ne yleisimmät virheet. Mikään vaihto ei ole täysin varma.

         


lauantai 1. lokakuuta 2011

Kolme hyllyä niille tuleville palkinnoille..


Kisailtiin tänään Moonan kanssa kolme rataa Liedossa. Päivä alkoi huono onnisesti, kun törmäsin jo lämpässä siivekkeeseen ja kaaduin niin, että käsi oli suorana ottamassa iskua vastaan. Oikean käden kyynär niksahti sitten väärään suuntaan, kun on muutenkin ylitaipuisat nivelet. Onneksi kuitenkin käsi eikä jalka, tai minä eikä Moona. Radalla käsi ei haitannut kun jännityksessä ei niin tunne kipua, mutta ei ollu kyllä kiva ajaa kotiin.. Eka rata oli aika säheltämistä, ihan mun omia mokia. En kääntänyt Moonaa ennen keppejä olevalla hypyllä kun varmistelin, ettei se pudottaisi rimaa, ja se pääsi sitten valahtamaan väärään väliin kepeille. Olis se voinut kyllä korjata oikeaan väliin, mut ei näköjään korjannut. Ei sais varmistella. Kepit ihan nopeat, ja sitten levähti kaarre seuraavilla hypyillä, ja lähdin tyhmänä vedättämään sitä renkaalle antaen vielä putki käskyn. Ohi meni siis ihan oikeutetusti. Sitten mä en jaksanut enää kunnolla ohjata, eikä Moona irronnut pituudelle. Valssi ihan hyvä, mutta yksi rima alas vielä kun kiirehdin väärässä paikassa. Loppusuora oli paras osa radasta. Toinen rata aika hyvä, paitsi irtosi vähän väärään paikkaan A:n jälkeen, ja hylly siitä. Rytmitys ja jarrutus olis voinut auttaa.. Puomilla meni matalana odottaen keinua, kummallista. Ei pysähtynyt kontaktille, ja annoin vaan mennä vikan hypyn. Ajattelin että oli vaan hämillään kun olikin puomilla, koska itsekin hämmästyin sen himmailemista, ja unohdin antaa kontakti käskyn. Ekat radat meni paikoittain ihan hyvin, mutta mulla oli aika löysä ja väsynyt fiilis, höh. Otin puomia radan jälkeen, eikä mitään ongelmaa. Kolmas rata vaikutti tosi kivalta, ja itsekin skarppasin nyt paremmin, ja tein mielikuvaharjoittelut kunnolla rataantutustumisen jälkeen. Oli tosi kiva fiilis lähteä radalle, mutta Moona päätti toisin.. Toisena esteenä A, ja Moo ei edes meinannut pysähtyä kontaktille, kunnon possukka. Kielsin siitä ja uusi yritys, eikä vieläkään uskonut. Otin vielä kolmannen kerran toiseen suuntaan, ja onneksi pysähtyi sitten. Ihan kuin se olisi päättänyt jo ennen rataa, ettei varmasti suostu ottamaan kontaktia. Onneksi mietin jo vähän aikaa sitten, että Moona tulee luultavasti testaamaan onko kisoissa pakko pysähtyä kontaktille, ja niin se vaan testasikin. Toivottavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ihan viistasta sinänsä kokeilla mistä kohtaa aita on matalin, turhaan sitä pysähtelee, jos ei ole pakko. Mentiin vielä lämppä alueelle tekemään parit kontaktit, sekä muutamat kuviot radalta jolle ei päästy, lisäksi välistävetoja ja takaakiertoja kolmella hypyllä. Moona teki kaiken melkeinpä täydellisesti, ja kuunteli ihan mahtavasti. Taisi siis jotain oppia, kun oli niin nöyränä. Ei toi possuilu paljoa harmita, pitää vaan nyt olla paljon tarkempi. Mölleihin vois myös mennä, ja palkata kontaktilta. Lähtöön jäämisessä oli myös ongelmaa, ei malta millään mennä istumaan, mutta pysyy kuitenkin hyvin.




Torstaina agi treeneissä Moona oli alkuun ihan hullu, ei kuunnellut ja roiski rimoja. Liian vähän varmaan tehty agilitya, tai ainakin liian vähän pidempää rata treeniä. Ens viikolla alkaa onneksi hallikausi, niin päästään taas ohjattuun ryhmään säännöllisesti. Rasmus on ollut vähän lyllerö agilityssä, tylsää. Ehkä johtuu siitä, että ällöttävä Moona on aina mukana senkin treeneissä, höh. Jottei aika käy pitkäksi tai agility tylsäksi, niin sain myös ohjattavaksi belgin nimeltään Naku. Alkeita opetellaan, ja se onkin todella mukavaa vaihtelua. Nakusta tulee varmasti tykki agilitykoira, ja luultavasti aika kuumakalle myös. Kivaa ja haastavaa :)