lauantai 26. marraskuuta 2011

Moo täytti 2 vuotta!!!


Nyt loppui tämä päivitys tauko! Aina on vain vaikeampi kirjoittaa, kun enemmän ja enmmän olisi kirjoitettavaa.. Seli seli! Treenien ja ajatusten kirjaaminen on oikeasti todella hyödyllinen prosessi, sillä siinä tulee asioita mietittyä ja pohdittua pakostakin. Nyt ollaan vain treenattu ihan liikaa ja huolimattomasti, ilman tarkkaa asioiden pureksimista. Mutta siis, torstaina oli Moonan synttärit, se on jo 2v. aikuinen koira, hui! Paljon ollaan yhdessä tehty, ja tietysti matkanvarrella kehitytty valtavasti. Kahdessa vuodessa on tapahtunut niin paljon, ja vuosia on jäljellä vielä monia. Silti koiran elämä on liian lyhyt, eikö se voisi vanhentua samassa tahdissa minun kanssa?

Synttäreitä juhlistettiin Moonan lempparilajin parissa. Eli mentiin purinalle agi epiksiin. Ensimmäinen rata oli ehkä surkein meidän kisaradoista koskaan, ja toinen rata periaatteessa ihan hyvä. Yksi rima, eikä jalat pysyneet kontaktilla, kun tein pers-jätön A:n jälkeen. Silti oli siinäkin ihan kauhea tunne, eli tuntui etten kerkeä ja hosasin sinne tänne. Mitään muuta ei jäänyt mieleen, kuin sekalaisia kauhun tunteita.. Liian väsyneenä taisin lähteä kisaamaan.. Lohjalla oltiin myös kisaamassa, ja eka rata vedettiin tosi hienosti, vain yksi väärä este suoritettiin matkalla.. Käytiin myös Mäkelän Markon koulutusviikonlopussa Sastamalassa, ja meillä meni aika hienosti. Moona sai jopa kehuja hyvästä teknisestä osaamisestaan jne. Erityisen valaisevaa tietoa saatiin kuitenkin käsien käytöstä, ja voisin sanoa, että idean ymmärsin kunnolla vasta eilisissä treeneissä. Aloin miettimään, miksi poispäinkäännös ei toimi kunnolla. Moona siis meni sen periaatteessa ihan oikein, mutta ei koonnut hypätessä. Älysin, että se ennakoi käännöstä, ja lähtee ilman vapautusta hyppyyn. Linjasta tulee mahdoton, eikä koira ehdi saamaan informaatiota optimaalisesta laskeutumispaikasta ennen ponnistusta. Ennakointi johtuu selvästi vippailusta, ja sama vika oli sylkkäreissä myös. Koulutuksessa Marko sanoikin, että sylkkärit saattaa jossain vaiheessa ruveta takkuilemaan, ja silloin voikin vaihtaa ne niin, että vapautus annetaankin toisella kädellä, ja aina on pakko tulla kohti hypyn puoleista kättä. Nyt vasta ymmärsin, mikä niissä alkaa mennä pieleen.. Tuntuu kyllä hienolta ymmärtää jotain näin vaikeaa, mikä sitten onkin todella yksinkertaista :)

Pakko mennä nukkumaan, koska huomenna aikaisin hakua, mutta toivottavasti plalailen jo huomenna kirjaamaan muitakin kuulumisia. Loppuun video tämän päivän treenailusta. Videolla esineruutua, ja ruutua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti