lauantai 24. joulukuuta 2011

Tavoitteet 2012, ja pohdintaa miten niihin päästään


Rasse


- Yksi nollatulos agilitystä. Treenataan hyvällä fiiliksellä lyhyitä pätkiä, ja selkeytetään kontakteja. Ja että päästäis sinne kisoihin :)


- Käydään mahd. rallytoko kisat. Jos päästään johonkin rallytoko kurssille vain, niin voisi olla mukavaa treenata, ja realistiseti mahdollistakin. Toisin kuin toko..


- Pysyä terveenä.


Ja mainittakoon tähän vielä, että Rasmuksen arkikäytös on todella hyvää nykyään, ja varsinkin tämän vuoden aikana parantunut huimasti. Ei ikinä vouhkaa enää mun kanssa lenkillä, tai rähise vastaantuleville koirille, tai hauku pelottaville asioille. Ainoastaan pienen pientä ininää kuuluu koiran ohittaessa, joka lähinnä haittaa Moonaa..


 


Moona


- Paljon kisoja, ja sujuvia ratoja agilityssa. Kisataan aktiivisesti, ja koitetaan löytää hyvää rutiinia kisaamiseen. Rutiinin kanssa tulee toivottavasti jonkinlaista tasaisuutta meidän kisa suorituksiin. Treenataan monipuolisesti, ja haetaan uusia näkökulmia erilaisilta kouluttajilta. Hyppytekniikkaa treenataan itse aktiivisemmin, ja keväällä yritetään päästä Vapun oppiin esim. johonkin kurssille. Moona saa opetella Trkmanin cik and cap käännöksiä, ehkä tilaan myös sen dvd:n avuksi.


- Voi1 Tokoon ihan tulostavoite, koska se on varmasti saavutettavissa laadukkaalla treenaamisella. Loppu keväästi toivottavasti jo kokeeseen, ja nyt on tokon treenaaminen etusijalla. Suunnittelen tarkasti kaikki perus treenit, ja kisanomaisia yritetään tehdä myös paljon, heti kun liikkeet on paremmin kasassa. Edetään kuitenkin rauhassa, ja pyritään täydellisyyteen. Jos/kun tavoite saavutetaan ennen syksyä jätetään toko tauolle, jos vähänkään siltä tuntuu. Tauon jälkeen EVLää pakettiin. Jos ei saada heti ykköstä, niin kisataan tk3 verran, ja harjoitellaan kisaamista.


- BH Paikkamakuu kuntoon!!!!!! Jos menee hyvin, niin jo keväällä katsellaan koetta, tai sitten kesällä.


- Avoimesta kuma htm:sta ja alokkaasta freestylessa. Kovat on tavoitteet koiratanssin osalta, mutta tykkäsin kovasti lajista. Nämä menee luultavasti syksylle, mutta aloitetaan tehotreenaus heti kun tokon osalta VOi1 on saavutettu. Silloin olen jo varmaan kyllästynyt tokoon väliaikaisesti. Opetellaan kuitenkin koko ajan uusia positioita, ja ehkä jokunen temppu myös lisää. Ja hiotaan niitä vanhoja myös. Musiikkeja on jo mietitty ohjelmiin, ja koreografiaa myös. Ideana tehdä tarkkaa työtä niin kuin tokossa, ja htm:ään varsinkin loppuun hiottu taidokas ohjelma.


- Haussa kisavalmiiksi. Jos tuntuu varmalta ja bh-koe menee kesällä läpi, niin kokeita saatetaan(?) miettiä jo loppusyksylle. Muuten yritetään treenata samaan malliin kuin viimevuonna, ja oppia lisää lajista. Vieläkin on niin paljon epäselviä asioita, vaikka paljon paljon enemmän tiedänkin kuin vuosi sitten. Tottista treenaillaan aina välillä, niin liikkeiden pitäis olla syksystä valmiita. Esineruutu on tällä satunnais treenimäärällä myös hyvässä kunnossa syksyllä.


- Arkikäytös kuntoon. Kaikissa tilanteissa siihen ei voi luottaa, vaikka se lähes aina tottelleekin tosi hyvin. Treeneissä kyräilee välillä muita koiria, ja jos Rasmus vinkuu, niin tuijottaa muita koiria uhkaavasti ohituksissa. Naapurin koirien kanssa on käynyt paljon tilanteita, jossa Moonaa en saa yhtään hallintaan. Agikentän laidalla räyhää rataa tekeville koirille. Hihnakävely on kuitenkin nykyään ihan ok, vaikka vetämis ongelmaa oli joskus.


- Luonnetesti Pitää pian katselle tulevia testejä, ja yrittää mahtua ens vuonna mukaan.


- Silmätarkki, säännöllinen fyssari/hieronta, säännöllinen venyttely, jumppapallo temppuja. Siinä on hommaa, ja jumppapallo pitää hankkia myös. Toivotaan että Moona pysyy terveenä, eikä telo itseään mihinkään.


 


Senni


- Yritän olla itsekriittinen, ja kysenalaistaa omia tekemisiäni. Annan omat virheet itselleni liian helposti myös anteeksi, vaikka niitä pitäisi ehkä enemmän pohtia, ja ottaa opiksi.


- En saa kangistua samoihin kaavoihin treenaamisessa, vaan pitää miettiä asioita myös laatikon ulkopuolelta :)


- Teen myös jotain muutakin kuin töitä/treenaamista. Eli opiskelua pitäisi miettiä..


- Suunnittelen kaikki treenit paremmin, ja kirjaan enemmän treenejä blogiin. Asioiden mietiskely on vähintäänkin yhtä tärkeää, kuin itse treenaaminenkin.


- Opetella juoksukontaktien opettamista Jerryllä. Ja treenata aksaa Nakun ja myös Jerrynkin kanssa. Ehkäpä Naku jo loppuvuodesta olis kisavalmis.


 


Moona on ollut tänään tosi tuhma, että sellaista joulurauhaa. Lenkillä oli "pientä" draamaa, kun en ensin naapurin koirat tuli haukkumaan meitä metsässä, jolloin sain vielä Moonan nätisti luokse, ja luulin jos niiden menneen ohi, ennenkuin Moona karkasi niiden luo. En tiedä mitä siellä tapahtui, mutta lopulta sain Moonan rääyttyä pois. Sitten lenkin päätteeksi törmättiin taas samoihin koiriin, jotka oli siis kaukana tiellä ja me metsässä vielä. Moona karkasi taas sinne rähinöinnit mielessä. En tiedä tappelivatko ne, tai sitten ne säikähtivät Moonaa ja kiljuivat sen takia. Karjuin kuin kuuroille korville, ennenkuin se tuli takaisin. Suutuin sille pikkusen, ja vaikka ei ole tapana kurittaa fyysisesti ikinä Moonaa, niin ravistelin sitä kyllä pahasti, ja huusin sen korvaan + häädin vielä lopuksi hihnan heilauttelemana metsään, omat hermot petti totaalisesti :/  Että näin sitten. Rasmus hukkui siinä hötäkässä, ja naapuri koirineenkin katosi paikalta. Rasmus oli onneksi vain karannut kotiin, kun se ei kestä jos on vihainen. Moona palasi mun perään metsästä, kun kutsuin sen mukaan, ei ilman houkuttelua uskaltanut tulla, ja teki toko seuraamista koko matkan kotiin, eikä siis ollut hihnassa, tai käskyn alla. Kertaakaan ei pudottanut kontaktia, vaikka sanoin että mene pois, ja vierestä meni autoja ja pihoilla oli ihmisiä. Miksi ihmeessä se reagoi näin? Ja kivaa käytöstä muutenkin, että näin hieno suhde meillä on? Hyvin luottaa Moona muhun, kun kokee tarvetta mennä haastamaan riitaa? Nää samat koirat on kyllä monesti tulleet meidän luo lenkillä, ja vain tuurilla olen saanut Moonan napattua kiinni ennen kuin se on itse puolustanut itseään. Ja siis naapurin koirat eivät ole edes mitenkään agressiivisia, vain remmirähjiä ja epävarmasti haukkujia jos tulevat metsässä vastaan. Hihnalenkillä Moona tuijottaa niitä, ja ne rähjäävät meille vastaan tullessa, ja ovat vihaisia molemmin puolin, joten ehkä tämä tilanne vaan jotenkin odotti tuloaan. Puolin ja toisin ne ovat tuolla metsässäkin päässeet karkailemaan toistensa luo, mutta ei ikinä näin pahasti ole Moona jättänyt tottelematta. Tilanne on kai pahentunut pikkuhiljaa, ja Moonan käytös vahvistunut. Sen luoksetulo on yleensä tosi tosi varma, ja jos tulee metässä koiria vastaan, niin se ennemmin välttelee kuin haastaa riitaa, paitsi näiden settereiden kanssa ei. :(


Eilen tein esineruutua kesken lenkin, ja Moona löysi mun kummatkin hanskat hyvin. Silloinkin meni naapurin koirat läheltä ohi, mutta eivät karanneet meidän luokse, niin Moonakin keskittyi hyvin esineisiin. Tänään tehtiin myös esineruutu, jonne vein pienen pahvipurkin, laitoin sen kolosta risukasan alle, jottei näkyisi kun oli ihan valkoinen. Ihmettelin kun Moona näytti nuuskivan samassa kohdassa niin kauvan, ja meinasin jopa kustua sitä pois sieltä, mutta siinähän se esine olikin, eikä Moona tietenkään tajunnut napata esinettä siitä kolosta, vaan se oli kaivanut kaikki risut ja kepit esineen päältä pois, enpä taaskaan ajatellut.. Esine oli ihan takarajalla niin en nähnyt sinne kunnolla.. Ainakin esinemotivaatio on siis hyvä :) Ja vitsi että se lähtee hienosti etsimään, ihan jännittyneenä metsään tuijottaen odottaa lupaa lähteä. Rasmuksen mukana olo saa sille kiireen päälle, ja se kiire tulee nimenomaan siihen haisteluun myös, eikä vain juoksemiseen, tosi hyvä. Jotain hyvääkin sentään meidän lenkissä.


Niin, ja mä sain aika päheen joululahjan :o) Puiset A:n ja puomin, sekä alumiinisen keinun + vielä hyvän putken! Toimitetaan tammikuussa, ja kuvat oli paketissa. Niin siistiä!


 

lauantai 17. joulukuuta 2011

Torstain tokoilut



Ahkerana taas täällä kirjaamassa tokotreenejä. Yritetään nyt oikeasti saada niitä liikkeitä kuntoon. Torstaina mentiin myöhäisvuoroon hallille treenailemaan Myy bortsun ja ohjaajansa kanssa. On kyllä niin luksusta treenailla puhtaassa, kuivassa ja lämpimässä, onneksi on Veikkolassa noin mukava halli.


Moonalle olin suunnitellut jo kotona treenattavaa, joten saatiin tehokkaasti treenattua nopeasti kaikki tärkeät asiat. Ensin tyhmää metallia, joka ei ollut tällä kertaa yhtään tyhmä Moonan mielestä. Treeni on siis tuottanut jo tulosta tässä asiassa. Ensin 2 x vauhtinouto, uskaltaisin sanoa, ettei ote ollut ihan niin huono kuin viime kerralla. En kuullut niin paljon kilinää. Sitten muutama toisto otetta, ja saatiin jo monia askelia tiukalla purennalla, jee. Sitten luoksetuola palasissa, ja merkit oli myös maassa. Ei välittänyt merkeistä pätkääkään, ja tuli ihan täysillä. Kumpaakin stoppia tuli yksi kappale koko luoksari treenin aikana, stopit ei mitään parasta Moonaa, koska nyt se ei niitä ollenkaan ennakoi, niinkuin ennen. Ei olleet kuitenkaan kovin huonojakaan, mutta kovasta vauhdista pitää näitä treenata paljon, uskon että nopeutuvat ihan itsestään, kun alkavat tulla selkäytimestä. Vaihdoin palkan nyt pieneen palloon, se näyttää olevan melkeinpä lemppari lelu tällä hetkellä. Sitten vähän seuraamista, jossa oli tarkoitus harjoitella liikkurin häiriötä. Moona ei kuitenkaan häiriintynyt, kun ei käynyt silloin niin kuumana, joten piti vähän vaikeuttaa ja laittaa liikkuri pomppimaan meidän edestä, jotta sain sen mokaamaan. Uudella yrityksellä piti sitten kontaktin tosi hienosti, johon lopetettiin seuruut. Loppuun vielä yksi tunnari uhkarohkeasti, en tiennyt yhtään onnistuisiko vai ei, mutta onnistui ihan ok kuitenkin. Liikkuri vei kapulat ihan normaalisti, olivat vaaka rivissä. Sitten kävelin itse lähelle kapuloita ja vapautin Moonan etsimään. Hirveällä vauhdilla tuli kapuloille, mutta onnistui kuitenkin hienosti löytämään omansa. Nostosta heti naks ja palkkaa.


Loppuun vielä vähän agilityä, ja Moona sai vain opetella kääntymistä niistä niistoista. Toisin päin käytti hyvin kroppaa, ja kokosi ennen hyppyä. Toinen puoli paljon vaikeapi, tuli monta kertaa jarrusta huolimatta läpi, ja vain kerran tai kaksi sain sen hyppäämään oikein. Blääh..


Moona sai olla taas viereisessä huoneessa häkissä sillävälin, kun autoin Myyn kanssa, ja ääntäkään ei kuulunut sieltä! Katsoin ikkunasta, ja Moona nukkui kippuralla häkissään, vaikka seinän toisella puolella toinen koira sai treenata. Hyvä Moo, tekemisen välissä on ihan sallittua myös rauhoittua!


Eilen Moona sai ihan täyden lepopäivän, ilman lenkin lenkkiä. Pihalla saivat riehua Rasmun kanssa, mutta muuten piti vain löysäillä. Tänään käytiin sit pitkä lenkki metsässä, ja voi kun koirat nauttivat. Harvassa on nykyään valoisalla tehtävät metsälenkit. Rasse painoi örähdellen tappomeiningillä Moonan perässä, ja Moona vain liisi kevyesti ryteikköjen läpi. Olis varmaan hienoa olla nelijalkainen eläin, ja vain juosta täysillä ympäriinsä. Tai siltä ainakin tuntuu, kun yrittää kengät mudassa lyllertää koirien perässä. Ehkä se on koirille vähän samanlaista, kuin antaa hevosen mennä täysillä itsekin nauttien vauhdin hurmasta.


tiistai 13. joulukuuta 2011

Tylsä tokopäivitys


Vihdoin on aikaa ja motivaatiota treenailla tokoa. Neljänä peräkkäisenä päivänä ollaan nyt treenattu jotain järkevää, ja tuntuu että ollaan edistytty vähintäänkin yhtä paljon kuin viimeisen kahden kuukauden aikana, jolloin ollaan kyllä treenattu milloin mitäkin, mutta se milloin mitäkin on ollut sitä, mitä on huvittanut aina silloin tällöin tehdä. Nyt on siis tartuttu härkää sarvista, ja treenaillaan myös etukäteen suunnitellusti niitä asioita mitkä ei suju..


Sunnuntain hallivuorolla olin päättänyt ottaa ruudun ja metallin käsittelyyn. Ruutuun hakee jo hyvin ilman alustaa, ja korjaa tarvittaessa paremmalle paikalle. Seuraavaksi erilaisia merkkejä. Metallia taidettiin tehdä parin vauhtinoudon verran, asenne hyvä, mutta ote löysä. Kapula kilisee suussa, luulis että tuntuu ikävältä hampaissa.. Tehtiin myös erikseen pitämistä, ja paikallaan ote on tiukka, jos liikkuu niin ote löystyy. Yritän saada sen nyt hoksaamaan "ota" käskyn myö liikkeen aikana tapahtuvaksi otteen tiukentamiseksi. Voisi sitten pyytää ihan liikkeessä sitä korjaamaan otetta paremmaksi. Tehtiin myös kaikenlaista muuta pientä, ja lopuksi peruuttamista ja pyörähdyksiä kaukana musta. Leikittiin toosi paljon, kun mulla oli niin hauskaa :D


Maanantaina oli vuorossa kokeenomainen treeni koulun kentällä, palkatta ei olla tehty pitkään aikaan, joten otin vain kolme liikettä. Kehätarkastus meni hyvin ilman remmiäkin. Seuruu oli ensin, ja Moona taisi olla hieman yli innokas. Alkuun pomppi ja askelsi hassusti, tosin tuo hassu askellus johtui varmasti paljosta loskasta ja lumesta, missä vaikea liikkua normaalisti. Muuten oli ihan nättiä, mutta pysähdyksissä kontakti tipahteli pahasti. Tai ehkä oikea sana ei ole tipahtelu, vaan se oli todella rauhaton, ja vilkuili nopeasti ympärilleen. Varmaan otti häiriötä vieressä kävelevästä liikkurista, mutta nämä laitetaan treeniin. Paikallaan käännökset myös rauhattomia, kääntyili yli ja korjaili nopeasti peppuaan. Liikkeestä istuminen olisi kuulemma ollut 10, ja se oli kyllä ihan älyttömän nopea. Tipahti sadasosa sekuntissa istumaan. Hyppynouto oli ihan hyvä. luovutus tiivis, mutta ei törmännyt ollenkaan. Sivulle tuli kai vähän vinoon. Vire oli niin korkea, että pelkäsin sen varastavan kapulalle heitossa. Liikkuriin käskyyn se ei reagoinut. Muutenkin vire oli tosi tosi korkea, en muista että kokeenomaisissa olisi ikinä käynyt niin kuumana. Reagoi myös kehuihin hyvin. Siirtymät oli muuten hyviä, paitsi hypylle mentäessä se tuijotti hyppyä treenaavaa Nakua. Tästä huomautin ja se lopetti. Positiivinen mieli jäi tästä treenistä, vaikka Moona voisi työskennellä hieman hallitumminkin. Tehtiin vielä keskenään seuraamista, enkä saanut sitä kontaktia katkeamaan, eli luultavasti siis johtui liikkurista, eli helppo treenata kuntoon. Otettiin myös sivulle tuloja, ja näihin tarvitsen avustajaa tai peiliä, koska joudun kääntämään paljon päätä, että nään milloin koira on täysin suora. Tehtiin myös vauhtiluoksetulo, ja ohjaaja kysyikin, että tarvitaanko me varmasti tällaista. Ja jännä kyllä, tarvitaan hyvinkin. Moonan luoksetulo on suorastaan hävettävän hidas välillä, kun se odottaa pysäyttämis käskyjä. Treenattiin vilä lopuksi lyhtypylvään kiertämistä, eikä se välillä meinannut irrota sitä kiertämään, vaan pysähty räksyttämään.. Saatiin kuitenkin kiertoja, ja palkkasin sen pallolla mun taakse. Testasin myös stoppia kiertämisestä, ja tekikin sairaan hionon, mutta harmivain valui maahan. En keronut tarpeeksi selkeästi että tuli virhe, ja se toisti sen vielä uudelleenkin. Sitten tajusin jo kertoa, että sitä ei haettu nyt, ja saatiin hino seiso stoppikin huimasta vauhdista. Lisää kiertoja, ja hyvää vauhtia tulee takaisin. Treenasin loppuun vielä Rasmunkin kanssa, ja Moona kiljui remmissä kentän laidalla :/ Rasmus oli hauska, ja teki vauhtinoutoakin pariin kertaan, otti vaan laipasta kiinni.. Pa:t alkaa onnistua hiljalleen pienemmälläkin käsivulla, ja liikkeestä maahanmenot menee hyvin, vaikka käskyyn reagointi kestääkin muutaman sekunnin.. Imutus seuraaminen ei toimi.


Tänään treenealitiin omalla pihalla tunnaria ja luoksetuloa. Pieni tauko tunnarista oli yllättäen parantanut tilannetta. Hajuttomia kapuloita se ei nooteeraa enää ollenkaan, kertaakaan ei edes yrittänyt maistaa. Alkuun piilotin kepinpätkää oikeiden palikoiden keskelle lumen alle, ja naks kun se oli palauttamassa. Sitten kokeilin ympyrämuodostelmaa, ja vasta toisella haistelukierroksella nappasi oman. Olin lähellä palikoita. Sitten pystyrivi, jossa oma ekana. Jäin itse samalla tavalla kuin noudossa, ja Moona sai nyt ekaa kertaa laukata itsenäisesti kauempana oleville kapuloille. Vauhti oli senverran kova, että se eka kapula jäi nuuskimatta, mutta haistelun paluumatkalla nappasi sen varmasti ja palautti laukalla. Aika hienoa, ottaen huomioon millä mallilla liike hetki sitten oli.. Vielä on siis toivoa saada tämä kevääksi valmiiksi. (kopkop) Sitten luoksaria, ja vauhti oli tyyliä täysillä, jee! Puunkierrosta parit stopit, eka vähän huonompi, mutta sitten parani. Looppuun myös maahanmeno, joka voisi olla paljon nopeampi, tähän paneudutaan myöhemmin. Yhdestä luoksetulosta palkkasin vasta sivulta, ja hyvin tuli sivulle. Olipa mukavat treenit.


Sisällä tein vielä kaukoja, ja yritin opettaa painonsiirtoa, kunnes kauhistuin Moonan punaista ja rähmivää silmää. Sitten soittelemaan eläinlääkärille, jonka jälkeen oikin jo kiire lähteä hallille aksan vetoon. Ehkä niitä painonsiirtoja vois tehdä nyt, (ja on muuten vaikeaa saada koira hoksaamaan..) Juuri manasin, että Moona on ollut terve koko vuoden. :(

lauantai 10. joulukuuta 2011

Rankka päivä + voi liikkeiden tilanne


Huhhuh mikä päivä. Aamusta keräämään ulkokentältä agilityesteitä suojaan Suomen tappaja ilmoilta. Tuntui että olis ollut paljonkin pakkasta, vaikka vettä satoi. Talkoilun jälkeen sitten hallille muutamaksi tunniksi Anne-Marian agilitykoulutukseen kummankin koiran kanssa. Oli kyllä niin hyödyllistä taas.


Pitkään olen ihmetellyt, että miksi se ei käänny enää ihmisnuoliin tai kokoa niistoihin suorista linjoista, ja nyt saatiin siihen apua. Pitää aina aika ajoin vaatia se jarru läpi, ja vaatia se kokoaminen sieltä. Vaikka se sen osaa, niin yrittää huijata ja laistaa, vaikka kuulostaakin ihan yksinkertaiselta, niin se ei oikeasti sitä ole. Vaikka olen sitä palkkaillutkin aika ajoin jarruista, niin se on vain näennäisesti koonnut silloin, eikä oikeasti antanut ohjaukselle periksi. Nyt osaan sen taas vaatia siltä, kun kyllä se osaa ja pystyy. Ihanaa saada tähän joku selkeys, kun muilta kouluttajilta olen saanut vain läksyksi erilaisia tapoja treenata asia alkeista kuntoon ilman rimaa jne. Toki sitä pitää palkalla vahvistaa, mutta harjoituksen helpoittaminen ei ole se ratkaisu, kun koira jo periaatteessa osaa. Moni kohta sujui radalla tosi hienosti, ja hui mitkä kontaktit. Alkuun teki hienon hyppäys kontaktin, ja ponnisti A:n harjan takaa päätyen suoraan kontaktipinnalle, vauhti oli sen mukainen, että takajalat onnistuivat jäämään juuri ja juuri kontkatille. Kertoo jotain sen suuresta vireestä, mutta silti se onnistui lukemaan ohjausta keskittyneesti. Se oli oikeastaan tosi hyvä tänään, ihanan raivokas, mutta kuitenkin hyvin hanskassa. Herkkähän se on mun pienimmillekin virheille tai hätäilyille, mutta useimmiten yrittää kuitenkin parhaansa. Hieno pieni eläin <3


Rasse pääsi myös tekemään, ja se meni ihan hienosti. Onnistuttiin jopa poispäinkääntövippauksessa, vai mikä se nyt sitten ikinä olikaan. Kontaktilla ihme arpomista, että saako lähteä vaiko ei. Ekan satsin lopussa vähän väsähti/paineistui. Toisella kierroksella tehtiin rata kokonaisena, ja Rasse meni hienosti hyvällä vireellä. Minä mokailin vain pariin otteeseen.. Lopetettiin sitten siihen hyvään suoritukseen, ja Moona sai käyttää Rasmun ajan loppuun. Ja voi kun olin koulutuksen jälkeen iloinen, kun tulin kentän seinän takana olevaan kerhohuoneeseen, jossa Moona nukkui onnellisena häkissään, ja Rasmus makoili rauhallisena häkin vieressä pöydän jalkaan sidottuna. Ihan ihmeelliistä, eikä häkin ovea oltu edes yritetty vetää sisäänpäin. Joko ne oli treenien väsyttämiä, tai sitten huumattu. Jokatapauksessa hienoa!


Sieltä sitten suoriltaan tokoilemaan sirkuskentälle Henkan ja Sirken kanssa. Kylmä oli siellä tappaja ilmassa olla. Moona oli vähän vaisu, mutta ihmekkös tuo, kun aamusta asti ollut reissussa. Alkuun tehtiin ohjattua kumpaankin suuntaa. Ekassa palkkasin merkistä, ja hienoa että se meni sinne eikä yrittänyt kapuloille. Haettiin siis vasen, ja palkkasin vauhdista. Toisella tuli vino merkki, mutta haetutin kuitenkin sen oikean kapulan, ja palkkasin vauhdista. Aika hyvä, vaikka treeniä on takana tosi tosi vähän. Sitten Sirke neuvoi meille sellaisen kuuntelemis harjoituksen ohjattua varten, että koira pysäytetään kesken kun se lähtee noutamaan, ja ohjataankin se pysäytyksestä hakemaan toinen kapula. Pitää treenata. Sitten mentiin seuruuta käskytettynä. Pääosin koira oli aika hyvä, mutta ottaa hieman häiriötä liikkuvista liikkureista. Minä taas kävelin vinoon ja vaikka mitä. Pitäisi vihdoin opetella ottamaan kiintopiste ja uutena asiana myös kääntämään päätä käännöksen mukaan. Sitten tehtiin vähän kaukoja, seiso-maahan ei toiminut tällä kertaa. Olisi mielellään laittanut päänkin maahan, ja siitä seurauksena etupainoinen ja takajalat liikkui. Hyvä vinkki saatiin, että opetan Moonan siirtämään käskystä painoa takajaloille, eiköhän se hissi maahanmeno ala sitten toimia varmemmin pidemmältäkin matkalta. Loppuun tehtiin vielä ruutu kokonaisena, ja aika epävarmahan se oli. Tulipahan nyt kuitenkin kokeiltua millä mallilla liike on. Kovin epävarmasti meni ruutuun mutkan kautta, mutta löysi sinne kuitenkin. Seuraamaan tuli löysästi, mutta eipä olla juuri treenattu tätä koskaan. Osaksi löysyys johtui varmaan väsymyksestä, mutta varmasti myös treenin puutteesta.


Tokoiltu on viimeaikoina ihan liian vähän, joten liikkeet on aika rempallaan kaikki. Pitää oikeasti aloittaa kunnolla treenaamaan, tai ei ikinä kehdata mennä voittaja luokkaan.


Paikkamakuu: Paranemaan päin. Pallo jalkojen välissä on auttanut, ja samoin tiukka asenne lonkalle kääntyilin suhteen. Toistoja tarvitaan eri paikoissa ja häiriöissä paljon.


Seuruu: Tykkään Moonan seuraamisesta kovasti, mutta jonkilaista rauhattomuutta on paikallaankännöksissä ja sivuaskelissa. Käännöksissä saattaa myös tipahtaa kontakti. Jokaisesta pienestäkin kontaktin pudotuksesta keskeytän nyt, ja sitten uusi mahdollisuus. Samoin käveleviä liikkureita ja häiriökäskytystä pitää harjoitella.


Liikkeestä istuminen: Hyvä. Mutta aina vois olla varmempi ja nopeampi ja suorempi jne.


tunnari: Ollaan nyt saatu tähän jotain tolkkua, ja jatketaan samalla linjalla. Eli oma on usein pikkuruinen metsän tikku kapuloiden seassa tai lehtien alla. Välillä myös oikea tunnari kapula. Luovutus kuntoon, nyt siinä on pientä epävarmuutta ja kyselyä, että onhan oikea. Samoin mun kääntymistä väärinpäin pitää treenata.


metalli: Surkea ote, ja epämiellyttävä. Kyllä se sen 2kg puisen kapulan noutaa mielellään, mutta metalli ei ole niin kiva. Se oli jo hyvällä mallilla, mutta tauko sen treenaamisesta on muka saanut Moonan unohtamaan? Tai sitten se on ovelasti huijannut mut palkkaamaan helpommin, sorruin jo naksuttelemaankin sen koskemisesta, vaikka ennen nouti ihan ok koko kapulan :(


Hyppynouto: Ei saa törmätä luovutuksessa! Ja vinot heitot pitää treenata kuntoon..


Ruutu: Varmuutta ja toistoja eri paikoissa ja erilaisilla tötsillä. Eiköhän se siitä. Samoin lopun seuraamaan tuloa pitää harjoitella.


Luoksetulo: Pysäytykset välillä tosi hyvät, mutta välillä ei niin hyvät. Välillä vähän hidas vauhti. Pitää treenata vähän eritavalla kuin yleensä, ja muistaa laitta niitä merkkejä maahan myös. Ihan hyvä se kai kuitenkin yleensä on.


Kaukot: Ihan hyvin tekee yleensä, mutta on kovin häiriöherkkä. Helposti myös etupainoinen. Harjoitellaan sitä painonsiirtoa taakse, ja treenaataan paljon sisällä näitä. Ehkä ne siitä varmenee pikkuhiljaa..


Suurin osa liikkeistä siis aika surkealla mallilla, ja saa nähdä ollaanko jo keväällä kisavalmiita. Paljon on ainakin treenattava, jotta liikkeet olisivat varmoja ja vauhdikkaita.


Moona nyt:

torstai 8. joulukuuta 2011

Vuosi lopullaan



Vuoden viimeisetkin kisat on nyt kisattu, ja pian on treenitauonkin paikka. Nyt on hyvä hetki istua alas, ja pohtia miten kuluneen vuoden tavoitteet on tullut täytettyä, vai onko?


Rasmuksen tavoitteet olivat seuraavat:


-Eiköhän me sinne kolmosluokkaan nousta, vaikka ohjaaja ei sinne edes haluaisi. Onkohan meille edes mahdollista päästä ihanneaikaan? Se jää nähtäväksi! Treenataan tekniikkaa kovasti paremmaksi niin ehkä on mahkuja. Suuri tavoite voisi sitten olla edes yksi nollatulos 3. luokasta.


Ja kyllähän me noustiinkin heti maaliskuussa. Kolmosissa kisattiin vain 11 starttia, ei ollut niin kivaa kisata siellä. Yhtään nollaa ei tullut, parhaaksi tulokseksi jäi 0.4s yliaikaa. Ajan alituksia saatiin kyllä myöhemmin, kun se tekniikka on Rasmulla aika hyvä. Kootut käännökset, ja muutenkin me mennään kivasti yhdessä. Rasmun kanssa on niin mukavaa mennä agilityä, ja saa itsekin juosta paljon :)


-Treenataan joko tokoa, tai sitten ehkä koiratanssia. Näissä ei ole muuta tavoitetta kuin hyvä mieli ja innokas Rasmus.


Tokoiltiin jonkun verran, mutta aika paikallaan junnaamistahan se on.. Rasmuksella oli kyllä jokaisissa treeneissä hauskaa!


-Myös terveenä pysyminen voidaan laskea tavoitteeksi, ja Rasmuksen piristyminen takaisin myös kotioloissa iloiseksi Rasmukseksi.


No muuten on ollut terve, mutta masentunut edelleen kausittain. Mikähän sillä oikein on?


Moonan tavoitteet ja toteutus:


-Tokoa treenataan ahkerasti, ja pian ehkäpä kokeisiinkin uskaltaudutaan. Säilytetään treenamisen ihana fiilis ja motivaatio.


Treenattiin ahkerasti, ja meillä oli hauskaa! Treenaminen tuotti myös tulosta, ja saatiin aloi1 ja avo1 heti ensimmäisistä kokeista. Osasin edetä rauhallisesti ja ahnehtimatta, meillä ei ole mikään kiire. Vuoteen on mahtunut paljon ongelmia, jotka ollaan selvitetty. Pääosin itse pohtimalla, aivopähkinää niin minulle, kuin koiralle.


-Tottisvalmennus alkaisi tiistaina, mutta neidillä on juoksut. Tottista on siis myös tarkoitus treenata, ja BH koe suoritetaan jos taidot riittävät. Valmennuksen idea on kuitenkin avustaa meidät BH koe valmiiksi, että ehkä sen pitäisi olla ihan oikea tavoite kuitenkin.


No niinhän siinä kävi, että käytettiin meidän treeniaika lopulta tokoon.. Loppuvuodesta käytiin vekoran tottistreeneissä, joten tottistakin on tehty. Ja aina välillä muutenkin. Siinähän se tulee missä tokokin.. Paikkamakuu on suurin ongelma, Moona tuijottaa luoksetulossa liikkeelle lähtevää koiraa. Sen takia unohdettiin BH-koekin tältä vuodelta.


-Hakua treenataan säännöllisesti, ja toivonmukaan mullekin alkaisi vähän selvitä sen kiemurat.


Hakua on treenattu enemmän kuin piti, ja huvin vuoksi treenailu vaihtuikin vähän tavoitteellisemmaksi harrastamiseksi. Päästiin mukaan ihan mahtavaan hakuryhmään, jossa on ilo treenata niin sateessa, kuin paisteessa. Moonan koulutus aloitettiin uudelldelleen lähtöviivalta, kun se käytti silmiä etsinnässä.. Edistytty ollaan kuitenkin huimasti, ja jopa minäkin ymmärrän tätä monimutkaista lajia paremmin.


-Agissa tavoitteena saada Moona enemmän mun hanskaan, ei sinnetänne ryntäilevää rakettia kiitos! Kisaaminen aloitetaan varmaan heti kun ikä riittää, en malta odottaa supervauhdin tuomaa lisäjännitystä. Ohjaustekniikkaa hiotaan paljon, nyt kun tiedän ne kuviot ihan nimeltäkin pääpiirteittäin.. Hyppytekniikka on mulle aika tuntematon käsite, mutta jos\kun hankin lisää tietoa harjoitellaan sitäkin.


Moona on paremmin hanskassa, vaikka vireystila onkin vielä ajoittain liian korkea. Oma ohjaus on ottanut aimo harppauksen eteenpäin, ja aletaan työskentelemään jo pikkuhiljaa parina. Käytiin Vapun hyppytekniikka kurssilla, ja hyppytekniikkaa ollaan jonkin verran treenattu itsekin, tosin olisi pitänyt vielä enemmänkin tehdä.. Kisastartteja tuli 15, josta paras tulos 5vp. Suurin osa hyllytettiin, ja niihin hyllyihin ne meidän parhaatkin radat mahtui.. Moonasta on kehkeytynyt ihan huippu agikoira, joka saa päänpudisteluiden ja silmänpyöritysten sijasta nykyään jopa kehuja ja ihailevia katseita.


-Toivottavasti Moona pysyy terveenä!


Terve on ollut! Yksi lievä revähdys taka pakarassa, mutta se saatiin kuntoon. Fyssarilla on käyty säännöllisesti, ja jumpattu.


Suurinpiirtein on tavoitteet täytetty, vaikka muutama kohta jäikin vähän vajaaksi. Pääosin vuodessa ehdittiin tehdä vaikka mitä, ja kehittyä enemmän kuin osasin edes olettaa. Bonuksena vielä Moonan koiratanssi tulos. Hyvä vuosi on ollut!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Koiria, tanssia, shoppailua, näyttelyä, tokoa..


Messari viikonloppu on ohitse. Oli kyllä hauskaa, ja vaikka mitä nähtävää. Tärkeimpänä ohjelmana meille oli kuitenkin koiratanssi, jossa kilpailimme myös lauantaina Moonan kanssa. Hassua kyllä, ilmoittauduttiin noihin karkeloihin jo ennenkuin yhtään tanssiaskelta oltiin otettu. Kuudessa viikossa piti päättää musiikki, tehdä koreografia, opetella uusia temppuja ja lueskella sääntöjä. Oli kiva tehdä välillä jotain luovaa, ja niin erilaista. HTM oli aika looginen valinta minulle, se on selkeäpää kuin freestyle. On valmiiksi määeritelty positioita, joissa koira ohjelman aikana seuraa. Lisäksi Moona tykkää seurata, ja osaa luonnostaan käyttää takapäätänsä hyvin.


Kun tultiin paikanpäälle, luuli Moona selvästi olevansa agility kisoissa, sinkoili sinne tänne hihna kireällä, ja yritti bongata esteet jokaisen kulman takaa. Hälinä ei kiinnostanut ollenkaan. Esiintyjien tiloissa Moona oli alkuun aika rauhaton, vinkui ja odotti kovasti jotain tekemistä. Päästiinkin treenaamaan kehään ennen kilpailun alkua, ja Moona toimi kivasti. Suoritusta odotellessa osasi Moonakin jo hetkeksi rauhoittua. Kun mentiin kehään, oli Moona aika ihmeissään suuresta yleisöstä. Alku menikin vähän pieleen, kun Moona ei ollut kuulolla. Pientä virhettä sattui läpi koko ohjelman, mutta ei se tainnut pahasti näkyä yleisölle. Tanssijuttua ei olla treenattukaan niin säntillisesti kuin tokoliikkeitä, niin virheet olivatkin jokseenkin odotettavissa. Itse en pystynyt keskittymään muuhun kuin omiin askeliin ja koiran käskytykseen. Laji on paljon vaikeampaa miltä näyttää, niin paljon liikkuvia osia. Oman vuoron jälkeen katseltiin muiden esityksiä telkkarin ruudulta, ja Moonakin oli ihan rauhallinen. Tuli totaalisena yllätyksenä, että sijoituttiin toisiksi ja saatiin kuma, eli luokanvaihtoon oikeuttava tulos. Palkintojen jaossa Moona ei osannut käyttäytyä, sinkosi sinne hihna kireällä, ja räyhäsi taputuksille, huoh. Miksi sen pitää kuumua taputuksista.. Todella hyvä kokemus esiintyä messarissa, kannatti kyllä lähteä mukaan. Tämän lajin harrastaminen ei jää vain tähän, sillä kutina tuli jatkaa tanssimista. Hiotaan positioita paremmiksi, ja opetellaan uusia. Tällä ohjelmalla ehkä mahdollisesti vielä alo luokkaan, ja sitten myöhemmin avoimeen uudella ohjelmalla. Todella kiva laji, ja muidenkin esityksiä oli niin mukava katsella.


www.facebook.com/#!/photo.php Tässä video.


Pienen shoppaus kierroksen jälkeen Moona pääsi kotiin, mutta minä jäin vielä iltaan asti. Kaikki järkevä ja vähemmän järkevä on nyt ostettu halpaan hintaan, joten valtava määrä säästyi rahaa! Tokokoetta piti jäädä katsomaan myös vähäksi aikaa, ja kyllä ne pisteet vaan aika tiukassa on siellä EVL:ssa. Sunnuntaina takaisin taas messariin, sillä freestylea piti myös tietenkin katsoa, kun Emma ja Goldie söpöläinen tanssivat siellä niin ihanasti.


Sunnuntai iltana olin tuuramassa labradorien agilitykurssin ohjaajaa, ja pääsin sitten Moonan kanssa myös treenaamaan Maiju Korhosen oppiin. Pidän kyllä kouluttajasta todella paljon, ja treenit oli todella hyödylliset. Olin väsynyt kuin mikä, joten en ehkä ollut ihan parhaassa vedossa, toisin kuin Moona, joka oli levännyt koko päivän sisällä. Treenistä jäi tärkeimpänä mieleen se, ettei Moonaa saa missään nimessä päästää helpolla. Pitää aina vaatia vain täydellisiä käännöksiä. Lisäksi meidän lähtöongelma iski silmille, ilman perkelettä en sitä saa istumaan lähtöön, milloin se näin pahaksi on päässyt??