keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Tokokoe 22.9



Oltiin sbcak-yhdistysmestaruuskokeessa Haminassa, tuomarina Tommi Varis.
Suunnitelma oli vetää koe läpi iloisin mielin kävi miten kävi. Treenattu ei olla ihan hulluna, niinkuin joskus aiemmin, ja treenit on menneet vähän miten sattuu. Viimehetken korjailuksi meni osittain, ja kaikkea ei saatukaan korjattua.

Paikka istuminen: 10

Paikka makuu: 8, taas kaksosikäsky maahan, oltiin taas ekoina rivissä. Nyt kontakti pysyi, mutta korvat liikkurin askelissa. Muuten näytti palatessa oikein hyvälle, ryhdikäs ja korvat luimussa. Luulen että parhain paikkamakuu tähän asti, en usko että oli ollut yhtään rauhaton, eikä tuomarikaan sanonut mitään.

Seuruu: 8.5, tuomari tykkäsi yleisilmeestä, kontakti piti ja oli iloista, mutta ei aivan korrektia. Moona oli aavistuksen vinossa ja edisti aavistuksen. Askelsiirtymät osaa tehdä myös nätimmin. Levähtänyttä seuraamista, yyh. Nyt tehotreeniin tämä.

Zeta: 8.5, seuruu todella levähtänyttä, ja maahan meni vinosti. Istumaan ja seisomaan suoraan ja rivakasti. Pisteitä vähensi oma törttöily, mm. kiersin yhden tötterön väärältä puolelta, ei vaan osaa. Ja myös vino maahanmeno vähensi, seuraamisesta en kuullut sanottavan mitään.

Luoksetulo: 10. No oli se muuten ihan hieno, mutta se maahanmeno olis voinut olla mun mielestä nopsempi.

Ruutu: 9, Oikein mallikas, ohjaajan käsimerkistä piste pois. Annan ilmeisesti vähän vartaloapua kun näytä väärällä kädellä.

Ohjattu: 9, Oli nätti, piste pois varmaan liian tiiviistä luovutuksesta, luulisin. En kuullut.

Hyppynouto metallilla, 9.5, oli tosi kiva. Puolikas meni ehkä siitä, että irrotuksen jälkeen länttäsi naamansa muhun kiinni, muuten ei koskenut.

Tunnari: 6: Nousi seisomaan kun käännyin kohti, pysyi onneksi paikallaan ennen käskyjä. Etsi omaa kapuloiden takaa, mut toi oman kuitenkin sitten lopulta.

Kaukot: 9.5. Järkkä m-s-i-m-i-s-m. Suoritti ripeästi ja korrektilla tekniikalla. i-s vaihdossa jäi toinen etujalka vajaaksi, siitä puolikas. Olipa kyllä kiva, että teki noin hyvin. Kaukoja on jauhettu niin tsiljoonia toistoja.

Yht. 284.5p. eli EVL1

Vire oli tosi hyvä läpi kokeen, ja oman jännittäminen alkaa ehkä helpottaa. Kehässä oli ihan mukavaa oikeastaan. Moona reagoi nyt myös kivasti kehuihin, palkkaantui, mutta ei haukkunut. Videota ei ole taaskaan..

tiistai 25. syyskuuta 2012

Kolmet kisat on nyt takana kolmosissa. Ekoissa kisoissa Moona kulki jotenkin tahmeasti, ja kontaktit oli hitaat, ja oma ohjaaminen ihan perseestä. Eka rata meni ihan säätämiseksi, ja hyllytettiin monessa kohtaa. Toinen rata säätöä myös, mutta tulos 0. Ainakin kahdessa kohtaa moona oli jo lukinnut väärän esteen, mutta viime tipassa sain sen karjaistua pois, huhhhuhhhuu.. Sija oli ehkä 8, mutta nolla jokatapauksessa. Kolmas rata meni sitten jo ihan mukavasti, taisi pudota pari rimaa vain, mutta nyt tehtiin edes jotenkin yhdessä rataa.
Toiset kisat oli piirinmestikset, ja ne menikin sitten todella hyvin fiiliksin. Eka rata vähän kämmäilin ja hyl, toisella taisi tulla 10, mutta hyvää oli paljon. Joukkueradalla Moona varasti puomin kontaktilta heti alussa, jota en tietty korjannut. Jotenkin ihmeellisesti pelastelin siitä eteenpäin vaikka suunnitelmassa olin sitä paljon edellä puomin jälkeen.. Viimeinen rima putosi myös, eli 5vp. Tässäkin radassa oli paljon hyvää. Joukkue sijoittui neljänneksi :)
Kolmannet kisat viikko sitten ojangossa. Ensimmäinen rata tössäsi heti alkuunsa, kun juoksi A:an läpi, kyllä sillä vain on hyvä muisti.. En edes ärsyyntynyt tipan tippaa, jotenkin osasin odottaa sitä. Ihan vähän vain harmitti ettei saatu juosta rataa loppuun, olisi ollut tosi kiva rata. Toinen rata oli onneksi kiva myös, mutta lopussa huono takaaleikkaus leväytti Moonan väärään suuntaan, ja koska itse sitten juoksin oikeaan suuntaan tuli Moonalla ärsyynnys kiire ja rima putosi. Pidin sitä puomilla pitkään, ja sitten olinkin jo itse juossut ohi linjan ja Moo ohitti pituuden, siitä HYL. Olin kuitenkin tosi tyytyväinen rataan, ja meillä oli hurjan hauskaa. Sain myös Moonan ekaa kertaa komentamaan muo ennen rataa, niinkuin treeneissä. Kisoissa sen ajatukset ei yleensä ennen rataa ole mussa, vaan suorittavassa koirassa ja radassa. Viimeinen rata oli simppeli hyppäri, mutta jotenkin en siitä tykännyt. Alussa hassusti hypyt, ja kaksi takaaleikkausta joutui tekemään. Radalla mentiin vähän huiskis vaan tyylillä, mutta nollalla maaliin. Mietin taas, että levähtipä se nyt taas joka paikassa ja nipistettävää olis kaarteissa ollut. Yllättäen kuitenkin aika oli tosi kova, ja voitettiin. Siis HÄH?? Oli kyllä aika siistiä, eli Moona nappasi SERT-H:n. Taitaa se siis kuitenkin olla todella nopsakka koira :)

Videolla viimekisoista toka rata kokonaan, ja nollaradasta jäi valitettavasti alku puuttumaan.


Koiratanssikilpailut Veikkolassa



Meidän seura järjesti tanssikisat 8-9.9, joihin oli sitten tietysti pakko osallistua Moonan kera, mentiin luokkaan HTM avo. Vitkuttelin ohjelman kehittämistä viimemetreille, mutta siitä tuli oikeastaan aika kiva. Moona teki onnettomasta harjoittelusta huolimatta kumpanakin päivänä oikein mallikkaasti, kuunteli käskyt ja kontakti piti läpi ohjelman. Oikealla ja takana seuruu ei ole ihan korrektia, pakko olisi treenata ahkerammin, jos mielii pärjätä. Innostuin laittamaan ohjelmaan myös liikaa temppuja. Videoita ei harmivain tullut kuvattua. Ensimmäisenä päivänä pisteiden keskiarvoksi tuli 162.67, mikä riitti KUMAan. Toisena päivänä ohjelma sujui kokonaisuudessaa paljon paremmin, ja yksi tuomari arvioikin sen 17p. paremmaksi suoritukseksi, mutta kaksi muuta antoivat alhaisemmat pisteet ja keskiarvo laski alle KUMA-rajan. Vähiten pisteitä antaneet tuomarit kirjoittivat kuitenkin sanallisen arvostelun, niin auttaa ohjelman parantamiseen ja oikeasti ymmärtää mikä laski pisteitä jne. Ilmoittauduin vielä yksiin HTM-kilpailuihin tälle vuodelle, jospa se toinen luokan vaihtoon vaadittava KUMA sieltä irtoaisi. Laitan esille vain sanalliset kommentit, osa-alueista en oikein itsekään ottanut selvää. Esim kohta yhtenäisyys ja kumppanuus jäi melkein kaikissa arvosteluissa pisteisiin 40/50, vaikka Moona oli taatusti kympillä mukana ja teki hyvällä vireellä töitä, ja sanallisesti saa vielä kehuakin.

SANALLISET KOMMENTIT:
Johanna Saariluoma: Kaunis ja herkkä ohjelma, jossa valitettavasti liikaa freestylea. Koiralla ajoittain takapää jäi jälkeen sivuaskelissa, ja aluksi se myös niiasi sivuaskelissa -näihin vielä tarkkuutta ja luottoa seuraamisen esittelyyn, niin hyvä tulee! Koira ihanasti mukana.
Mari Väänänen: Hyvin kuuliainen ja tottelevainen koira. Olisin kaivannut enemmän seuraamista. Nyt koira esittele paljon positioita lähes paikoillaan. Enemmän liikettä siis kaipaisin.

Olisko ehkä aika kirjailla tänne jotain?

Vuodatuksen katkon jälkeen kirjoittelut jäi :( Vaikeaa sitten kirjoittaa ylipäätään, kun niin paljon olisi huomion arvoista kerrottavaa..

Viimeiseen kirjoitukseen liittyen, päästiin tokorinkiin. Kommentit oli seuraavat:

Paikallaolo: Hieman rauhaton takaosa, muuten ok.

Seuraaminen: Hyvä kontakti, hieman tiivis varsinkin käännöksissä.
Keskittyminen herpaantuu välillä, ei ihan suora seuraamisasento, kuplii
käännöksissä. Hienot askelsiirrot.

Luoksetulo: Tasainen ja hyvä vauhti. Koskee vähän ohjaajan jalkaan
sivulletulossa.

Noutaminen: Hyvä ja tasainen vauhti mennessä ja tullessa, hyvä kapulan
nosto. Liian tiivis ohjaajan edessä, kapula kiinni ohjaajassa ja koira
vielä vähän painaa ohjaajaa kapulalla.

Vapaa liike, kaukokäskyt (AVO): Nopeat vaihdot, varsinkin maahanmenot.
Toinen etujalka jää aavistuksen vajaaksi, mutta muu koira tarpeeksi
ryhdikäs.

Yleisvaikutelma: Työskentelee hyvällä tempolla, ohjaaja on korrekti eikä
käytä vartaloapuja. Valitettavasti koira haukkuu välillä liikkeiden
välissä ja jäi kysymysmerkiksi onko ongelmia/aggressiivisuutta muita
koiria kohtaan? Voisi keskittyä paremmin myös liikkeiden välissä,
työskentelyssä kyllä keskittyy.


Piirinmestaruuskoe oli ja meni, ja meidän osalta meni kovin huonosti. Noh, Moonalla on ongelmaa kestää kuumaa, ja tietysti sattui viimeinen suoritusnumero ja hirveä helle. Paikkamakuun jälkeisessä monen tunnin odottelussa olin kyllä kieltämättä itsekin jo aika pökkerössä, että ihan ymmärrettävää kaiketi, että Moona oli todella flegu. Uskon, että virheet johtui suureksi osaksi huonosta vireestä. Eli tosi huono juttu, mielummin hyvä virhe ja vaikka pelkkiä virheitä. Moona kokosi itsensä jokaisen liikkeen alkuun, mutta kesken liikkeiden tuntui miettivän, että ei jaksa enää. Videota ei ole, onneksi. Itse olin melko rennosti kehässä, ei jaksanut oikein edes jännittää siinä enää.

Istuminen: 10
Makuu: 8, kaksoiskäsky maahan, huomio liikkurissa.
Seuruu: 9, Alkuun priimaa, lopun pysähdyksessä siirtyi eteen: "Ei jaksa enää, ei enää, bliiiiss!"
Zeta: 6.5, Alkuun hyvä, sitten rupesi jätättämään ja kontakti putoamaan ja viimeisessä jätössä jäi vaan seisomaan maahan menon sijaan..
Luoksetulo: 7, hitaasti maahan ja varasti siitä, ei taas jaksanut oikein tehdä liikettä loppuun.
Ruutu: 0, Hyppäsi kehänauhan yli, eipä olla treenattu kehänauhaa vieressä.
Ohjattu nouto: 6, irrotti kapulan vasta toisella käskyllä. Laama muutenkin.
Tunnari: 9, pureskeli kapulaa vähän, muuten hyvä.
Kaukot: 8, ekaan vaihtoon tuplakäsky, muuten siistit vaihdot.
Yht: 224.5p 2-tulos.

Jatkan myöhemmin lisää, nyt kun on aloittanut ei voi enää perääntyä ja unohtaa blogia ;)

Oltiin myös sbcak-leirillä kesällä, alla jotain mitä siitä joskus kirjoittelin kun vuodatus oli poissa käytöstä:
Oltiin torstaista sunnuntaihin bortsujen je kelpejen leirillä Hartolassa. Säät eivät suosineet, hellettä oli liikaa!! Lajiksi meille valitsin agilityn pienen pohdiskelun jälkeen, koska tiesin että sivusta en pysty katsomaan kun muut kirmaa radalla. Ja en kyllä olisi pystynytkään. Kouluttajana oli Ville Liukka, joka on jäänytkin minulle kisoista mieleen yltiöpositiivisesta asenteestaan, aina hymyssä suin ja kannustaa koiriaan loppuun asti. Moona ajoitti juoksun parhaat päivänsä juuri leirille, ja joutui myös nukkumaan autossa. Hyvin se pärjäsi, eikä agilityssa kukaan uros häiriintynyt juoksuhajuista, ennemminkin Moona olisi ollut enemmänkin flirttailemassa. Jopa ohi meneville nartuille..

Torstaina ei vielä treenattu mitään. Tai no, osa treenasi itsenäisesti kentillä, mutta tyydyin katselemaan sivusta, tai no pakosta katsoin sivusta, kun Moonalla ne juoksut.. Otettiin me talon takana kyllä vähän seuruuta ja jääviä iltaruoan eteen, edes jotakin kun toinen oli niin täpinnöissään ja levännyt koko päivän autossa..
Perjantaina sitten tositoimiin, kun treenit starttasivat klo 08.30. Meitä oli vain 6 koirakkoa, ja treeniaikaa koko päivä!!! Oli siinä välissä lounastauko ja iltapala, mutta ihanaa kun ei ollut yhtään mikään kiire. Ei tarvinnut kellottaa treeniaikaa, ja oli aikaa pölistä vaikka mistä agilityyn liittyvästä ryhmän ja kouluttajan kanssa, ihan luksusta. Olin ihan täpinöissään koko päivän, ekaa kertaa yli kuukauteen sai mennä Moonan kanssa. Tehtiin vaikka ja mitä perustreeniä ratapätkissä, kuin kivaa. Illalla oli sitten mehut pois sekä koirasta että ohjaajasta.

Lauantaina treenit jatkuivat, ja jatkuivat, ja jatkuivat. Nyt oli enemmän rata treeniä, onneksi melko lyhyitä pätkiä. Iltaa kohden näkyi että Moona oli kovin poikki, niinkuin voi olettaa. Loppuun tehtiin kontakteja niin että putki oli kontaktin edessä, saatiin aika mukiin meneviä itsenäisiä kontakteja näin. Illalla käytiin vielä vähän yhteenvetoa treeneistä, jotka antoivat kyllä paljon. Kysyin että mikä olis nyt meille se tärkein treenattava juttu tms, kun kouluttaja oli nähnyt aika kokonaisvaltaisesti meidän menemistä. Vastaukseksi tuli, että älä treenaa liikaa. Hmmm, mistä niin voi päätellä. Sanoi myös, että mulla, niinkuin ehkä yleensäkin suomalaisessa ohjauksessa, on tapana tehdä koiran puolesta monia asoita, eli saatan Moonaa paljon käännöksiin, joka onkin tavallaan ihan viisasta kun ehdin moneen paikkaan, mutta voisi myös harjoitella enemmän tiukkia käännöksiä kauempana koirasta, joka onkin kyllä ihan totta, ja sen asian tunnistan omasta ohjauksesta. Villen mielestä ei myöskään ole niin tarkkaa, että koira tekee täydellisen käännöksen. Jos koira kokoaa kovin tiukasti, pitää vauhdin hetkellisesti miltei pysähtyä, aavistuksen vähemmän kootussa käännöksessä pysyy vauhti paremmin yllä. Huomaan kyllä itsessäni muutenkin turhan nillittäjän piirteitä, nään usein ne virheet, ja juurikin päällimmäisenä ne. Ei agility vain ole niin pilkunviilausta kuin toko, liikaa muuttuvia palasia. Aionkin nyt olla enemmän positiivinen, enkä tartu jokaiseen pieneen virheeseen.

Sunnuntaina päästiin hakuun, jossa kouluttajana Mervi Kähönen. Näki kyllä Moonasta, että oli kiva päästä tekemään välillä jotain muutakin kuin aksaa. Moonalla oli valmiit etukulmat, kolmas lähetys lähipiilo, neljäs ääniavulla, viides tyhjä ja kuudes kahden maalimiehen ylläri äänellä, jossa oli myöskin maastonmuutos kun tiheä metsä vaihtui hiekkakuopaksi. Ei se treeni nyt ihan täydellisesti mennyt, yhden piston korjasin kun ei mennyt tarpeeksi syvälle, paarmat kiusasi eikä siinä tainnut keskittyä. Jotain ei heti löytynyt, ei ollut saanut hajua ja jouduin laittamaan uudelleen, varmaan jotain muutakin pientä siinä kävi. Kokonaisuutena olin kuitenkin todella tyytyväinen Moonaan, se jaksoi innolla lähteä ja teki hyviä pistoja, ja eteni takarajaa oikein, tosin laatikot olivat ehkä liiankin suuria. Epäilin kyllä vähän sen jaksamista, kun lihakset oli taatusti kipeät, mutta hyvin se veti. Palaute oli erittäinkin positiivista, ohjasin kuulemma hyvin, ja Moonakin oli kovin taitava. Kouluttaja osasi nähdä myös positiivisen puolen Moonan laukaus pelossa, en voi nyt ainakaan pilata Moonaa etenemällä liian nopeasti sen kanssa, vaikka se siihen luultavasti pystyisikin maaston osalta. Ja siis joo, kyllä me nyt yritetään sitä siedättämistä. (Kerran otettiin jo niin, että seuruun aikana tuli paukku. Jo seuraamiseen lähdössä otti painetta, varmaan siis oma käytös kertoo sille että nyt tulee jotain kamalaa. Ampumisen jälkeen lopetti seuraamisen ja olis hilppassut autolle jos ei olisi ollut liinassa. Vaadin takaisin seuraamaan ja leikki palkka heti siitä. Leikki normaalisti. Otettiin vielä yksi samanlainen, nyt pudotti kontaktin mutta seurasi kuitenkin, palkkasin kun otti itsenäisesti kontaktin, leikki ihan normaalisti, eikä ollut mitenkään paineistunut sen jälkeen. Jatketaan nyt näin, mutta pitäis vaan päästä jatkamaan, vaikeaa kun ei voi itsenään treenata jos ei kukaan ole ampumassa.)

Olipa kyllä mukava leiri! Joka ilta saunottiin pitkään, ja grillailtiin makkaraa. Niin kivaa kun on paljon samanhenkisiä ihmisiä ja loputtomasti voi höpistä koirista ja harrasteista. Lauantaina oli myös leiri olympialaiset, jossa joutui hyppimään agiesteitä itse, ja koiratkin joutuivat hommiin. Moona sai kerätä keppejä ruudusta ja juosta pallon korista jne. Meidän tiimi oli Rassen Haaremi huonekaverin koiran mukaan, ja täpärästi oltiin toisia, melkein voitettiin. Voittajat lahjoivat kyllä tuomareita, eli siitä taisi johtua häviö?? No ei vaan :D