maanantai 4. helmikuuta 2013

Uusi blogi

Hei hei vuodatus, ei tule ikävä! Ensin katoaa kaikki kuvat ja videot, ja nyt vielä kokonainen teksti. Tekstit sai helposti siirrettyä tänne, joten niin tein. Ja muokkailen niihin vanhat kuvat ja videot takaisin mitä muistan, yli puolet jo tehty. Niin kiva lukea itse vanhoja juttuja mitä on kirjoittanut.

Blogin muutto oli tarkoitus tehdä vasta kun pentu on kotiutunut, mutta nyt meni hermo. Niin, meille muuttaa PENTU. Terävähampainen sisälle kakkiva otus, kyllä. Matot on jo viety autotalliin, vaikka pentu on vasta alle 4 viikkoinen söpöläinen. Mutta siitä siis blogin nimi Pöllöt paimenet. Rasmusta ei ole unohdettu, mutta Rasmuksesta kirjoittaminen on jäänyt melko vähälle, ja se asustaakin nykyään onnellisesti seinä naapurissa.

Olen jo toipunut aika hyvin eilisestä. Eilen olin vielä katsomassa tulevan pennun valloittavaa Draama puolisisarta, eikä siinä voinut kuin tulla hyvälle tuulelle.
Sanoin, että tokoa ei treenata varmasti ennenkuin päästään taas halliin ja pakko mennä maksetuille vuoroille, mutta enköhän jo tänään mennyt vähän treenaamaan kun oli niin mukava sää jne. Tein ensin palkatta seuruuta, luoksetulon ja zetan. Seurasi todella kivan tuntuisesti, luoksarissa oli vähän vaikeuksia stopeissa kun maa todella liukas, mutta yritti pysähtyä niin hyvin kuin pystyi, maahan liukui vinoon. Zetassa liikautti tassua seisomisessa, muuten oikein hyvä liike. Toi tassun liikautus on toistuvaa, kiusaamallakaan ei liikautta, mutta kokonaisena zetana helposti. Otettiin merkkejä, lelun kanssa, ja nopeita palkkauksia. Merkistä on tullut pakollinen paha ennen ruutua tai kapulaa, vaikka useimmiten siitä aina saakin palkan. Nyt murretaan sitä asennetta, ja saan varmaan kyyristelevän koiran seuraavaksi. Haukahteli jo komennukseksi, mutta hiljaa aina merkille. Sitten stoppeja kierrosta, paransi koko ajan kun tottui liukkauteen. Vauhti oli hyvä loppuun asti, annoin monta kertaa melkkein juosta sivulle ja sitten äkkiä vapautin heittämällä lelun taakse. Sitten ihan tavallista tasamaa noutoa, on parantanut nyt taas nostoa aiemmalle tasolle, ja muistaa kiertää kapulan taakse, tein karkuun juoksemista ja kaikkea hauskaa.
Iltalenkillä nähtiin sadan metrin päässä koira ja Moona oli heti vetämässä sinne, yritin komentaa, muttei se nätisti kulkenut silti. Voi elämä. Olisimpa tajunnut tämän ennen koetta.

2 kommenttia:

  1. Niin kivaa kun kävit katsomassa Draamaa! Pitää sit heti treffata kun puolisisko on kotiutunut!

    Terkkuja! Ja hitsi mä nauroin tolle sun vikalle vuodatus-tekstille :D Yritin siihen kommentoidakin, mutta ylläri ei toiminut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä tosi kivaa käydä teitä moikkaamassa! :)
      Niin pitääkin sitten heti treffata, enää kolmisen viikkoa!

      Hihii, no ylläri ei vuodatus ihan pelitä. Pitkään ja sinnikkäästi sitä kestinkin, mutta lopulta paloi hihat! Tää blogger vaikuttaa paljon mukavammalta ;D

      Poista