tiistai 30. huhtikuuta 2013

Hakuleirillä räyskälässä

Ihan ekana, kiitos Tuija kuvista!! :)

Lauantai aamuna pakattiin Henkan auto täyteen koiria, maastopeittoja, komposti ja muuta tarvittavaa hakuilu kampetta, hyvä että itse mahduttiin kyytiin. Oltiin ajoissa Räyskälässä yhdeksältä. Päivä alkoi teorialla ja aamukahvilla maastossa, jonka jälkeen treenit. Meitä kouluttamassa oli siis Saarelan Leea.
Ihan uutena juttuna tulikin asiaa "näkäreistä", eli näköapujen käytöstä haun kouluttamisessa. Se olikin todella kiva kuulla miten niitä voi käyttää oikeasti hyödyllysisesti, kun Moonan kanssa mulla on vain huonoa kokemuksia haamu jutuista. Tarkoitus olikin, että koira lähtee näköavulla suoraan, ja saa matkalla hajun maalimiehestä, ja menee sen hajun perässä. Maalimiestä ei siis oikeasti löydykkään siitä kohtaa missä näyttäytyy. Paljon ajattelemista tuli myös taallaamisen merkityksestä/merkitsemättömyydestä, ja hajuvanoista. Ylipäätänsä opin taas ymmärtämään paremmin tuulen suuntien merkityksiä. Paljon uutta asiaa, ja hyvää kertausta, todella antoisa leiri, vaikkei Muusan kanssa vielä mitään kummia voi tehdä.

Nenu pystyssä :)
Lauantaina Muusalla oli neljä tuulireagoinita, kaikki löytyi, mutta osin meni vähän hankalaksi kun tuuli pyöri milloin minnekin suuntaan, ja maasto epätasaista ryteikköä. Illalla taas kolme tuulireagointia, ja aika samanlailla meni kuin päivälläkin. Haistaa kyllä hyvin, kun pääsee sille puolelle mistä tuulee :)
Muut tekivät esineitä, ja niitä tehtiin erilaisella tyylillä kuin olen ennen nähnyt. Ensin tallaamattomalla alueella ihminen kohteena, ja taas katsotaan tuulet niin, että koira saa hyvin hajut kun juoksee suoraan. Näin taidetaan joskus tehdä Muusankin kanssa, olen aika vakuuttunut tuon tyylin toimivuudesta.


Moona rassu oli odotellut koko päivän autossa tylsistyneenä, joten tein sen kanssa illalla vähän tokoa. Olin pakannut ohjatunnoudon kapulat ja merkin mukaan, kun koko liike ja palasetkin ihan hajalla monestakin eri syystä johtuen, ja Moona ihan paiseissa aina kun on liikkuroituna kokonainen ohjattu. Kerroin Sirkelle ongelmasta, ja keksikin meille sitten ihan loistavalta tuntuvan ratkaisun! Tässä ollaan oltu kyllä niin umpikujassa. Moona voisi pitää kontaktia koko kapuloiden viennin ajan, ja sitten opetan vain suunnat niin hyvin ettei kapuloiden vientiä tarvii vilkaistakaan. Otettiin pari kertaa niin, että vapautin kesken kapuloiden viennin merkille, ja näin saadaankin sitten sopivaa jännitettä liikkuroinnin ajaksi. Moona meni kovaa ja rentona merkille, ja sai todella riemastuttavat leikit palkaksi, kun olin niin iloinen että se meni merkille. Sitten haetutin vasemman niin että kävin näyttämässä kapulaa, ja samanlailla oikea, mutta siinä on joku lukko, eikä halua sitä hakea, vaikka ihan varmasti osaisikin. Nyt sitten ohjattu treenejä näin, ja merkille menoja liikkurin kanssa vain hyvässä vireessä, jotta paineilut unohtuu kokonaan. Ja tietty niissä suunissa on vähän treenattavaa, jotta olisivat varmat, ja se oikean puolen lukko täytyy saada auki.


Olisko tämä Muusan ihan eka lähetys.
Sunnuntaina virkeänä taas mettään. Muusalle ihan erilainen treeni. Eka ukko niin että meni viuhkana, jottei muusa säikähdä mettässä heiluvaa tyyppiä. Ei ihan tajunnut lähteä mun lähetyksestä, mutta lähti etsimään kun kävelin metsään päin, ja löysi kaarroksien kautta.
Toisella kävi jotain ihme säätöä, ja maalimies oli vahingossa väärässä paikassa näyttäytymisen jälkeen, eikä ollut ihan piilossa vielä, mut Muusalla oli kivaa.
Kolmas meni sitten tosi hyvin, ja Muusalla oli parempi fokus lähteä kun tajusi heilumiset, ja näin että sai hyvin ilmasta hajun suoraan juostessaan, ja sitten kääntyi heti piilolle hajun perässä. Siihen oli kiva lopettaa. Lähetyksissä lähti ekat laukat hyvin, ja sitten kääntyi katsomaan muo, ja jatkoi taas kovaa eteenpäin kun otin pari askelta tueksi. Seuraavan kerran mun pitää muistaa lähteä heti lähetyksen jälkeen kävelemään eteenpäin, jotta kääntyminen jäisi pois.
Muusa sai kehuja hyvästä nenun käytöstä, ja se onkin kyllä jo heti nenu pystyssä haistelemassa, kun pukee autolla liivejä päälle! Vikan treenin jälkeen kävi onnellisena pöllimässä Nakun purutyynyn, hassu.
Hommat hoidettu!
"Tää on kiva, koska pölläsin sen Nakulta!"

Sunnuntaina jäätiin vielä Henkan ja Nakun kanssa ottamaan esineet, ja tokoa/tottista kun muut olivat lähteneet jo koteja kohti.
Monsku pääsi vihdoinkin hommiin, ja sille oli kolmen esineen tallaamaton esineruutu, esineet vietiin takaa, niin ettei jäljestä tullut hajua. Moonakin oli jo autosta otettuna nokka ylhäällä haistelemassa, ennenkuin puhuin mitään esineistä sille, enkä laittanut sille liivejä. Mistä se oikein tiesi? Ja voi sitä intoa kun pääsi etsimään, täysillä sinne minne lähetän, ja nappasi heti hajut kahdesta ekasta esineestä, ja täpöa takaisin, kolmannella lähti hyvin suoraan, mutta kaartoi sitten oikealla, luulen että oli kakkahätä mielessä. Kutsun sitä takaisin, ja matkalla sai hajun vikasta esineestä, löysi sen ja kävi kakalla, ajatteli varmaan, että taas joutuu heti autoon, niin parempi tehdä nyt kun voi :D, ja sitten taas täpöä esine mulle, ja nyt muisti hassusti miten esine luovutetaan tiiviisti edestä, en mä edes itse muistanut miten sen piti luovuttaa esine. Eli kolme pistoa ja kolme esinettä ajassa 2min 15s, ja lopussa palkkaa. Pitihän se kokeilla nyt ekaa kertaa vielä, miten olisi kolme esinettä sujunut ilman palkkaa, mutta eihän se välittänyt niinkuin ajattelinkin. Moona tykkää niin paljon noista etsintä jutuista, ettei palkalla väliä kun pääsee uudestaan hommiin. Ja sillä on sama silmien palo niin haussa kuin esineillä, ja voisinkin kuvitella että ne on sille ihan lemppari juttuja. Vähän siinä meinasi nousta pala kurkkuun, miksi sen pitää olla noin hyvä:( Haussakin se oli/on niin kivalla mallilla, hankaluuksista päästiin yli, ja syksyllä treeni treenin perään kaikki sujui melkeinpä täydellisesti. Ja aina muo sitten treenin jälkeen osaksi harmitti, kun tiesin että olin luovuttamassa sen ampumisen kanssa. Talvella heitinkin sitten lopullisesti kirveen kaivoon, ja rauhassa sulattelin ajatusta, että Moonan haku treenit on treenattu. Ratkaisu tuntui silloin oikealta, ja hyvältä, eikä oikeastaan edes harmittanut, koko haku tuntui silloin talven keskellä niin kaukaiselta ajatukselta, mutta nyt se harmistus ja pettymys sitten leirin jälkeen iski. Mulle tuli kovin ikävä Moonan kanssa haun treenaamista, ja muistin kuinka paljon se siitä nautti, ja kuinka hauskaa meillä oli. Ei se surullisuus tullut siitä, ettei päästä kokeisiin, vaan siitä, että ei enää treenata hakua. Ja multa ei harmi vain onnistu tavoitteeton treenailu, sitten tuntuu ettei millään ole mitään väliä, miten menee, tai mitä treenaa.

Lopuksi otin vähän seuruuta ja ohjatun suuntia myös. Oikealle ei halua lähteä edelleen..
Tänään sama homma treenin aiheena, ja sain hakemaan oikeaa. Edelleen katsoo keskimmäistä, mutta päätyy silti oikealle? Outo. Merkit vajaita, kierrä käsky toimi aika kivasti. Ei paineita. Mutta siis ihan mahtava leiri oli kaiken kaikkiaan, ja onneksi pian pääsee taas leireilemään :)

Tänään Muusa sai tehdä vähän noutoa ja eteenmenon, ja sitten lenkillä esineisiin reagointia. Laitoin kolme polun viereen, niin että saa tuulesta hajun kun kävellään ohi, ja reagoi hyvin hajuihin. Vikalla tajusi itse mennä jo suoraan esineen luokse.




perjantai 26. huhtikuuta 2013

Keväisiä treenejä


Kuva: Henriikka Havukunnas

Ulkokausi on pyörähtänyt kunnolla käyntiin, ja voi että on mukavaa lenkkeillä sulassa metsässä :)
Ollaankin käyty nyt useamman kerran tokoilemassa Karon, Kriisin ja Draaman kanssa, ja kerran myös Marikan ja Roope veikan kanssa. Hakutreenejäkin on on ollut mukavasti, niin Muusa on saanut paljon kokemusta.

Moona on tehnyt pääasiassa tokoa ja jonkun verran aksaa, ja välillä humputellut temppujakin. Ei ole ihan ongelmatonta mikään tällä hetkellä, mutta ompahan ainakin treenattavaa. Sm-nollien suhteen oon jo luopunut toivosta, ei edes oikein huvita kisata, mutta kyllä nyt johonkin yritän ilmoittautua. Tokossa on edes jotain toivoa, vaikka taas ollaan merkki ongelmissa. Mikä siinä on, kun ei voi sinne merkille juosta reippaasti ja rennosti. Varmaan se kun siihenkin on nyt kokeiltu sitä sun tätä. Ohjattukin on ihan kokonaan hajalla. Muut liikkeet ihan hyvässä hapessa, vielä...

Muusalla oli pari viikkoa sitten kausi, jolloin otti tosa paljon häiriötä kaikesta, ja näki mörköjäkin siellä sun täällä. Mm. kaarihallille (minkä vieressä usein treenataan) piti pöhistä ja murista. Nyt on kuitenkin taas tasoittumassa, ja treeneissä olen ottanut ihan lyhyitä pätkiä, paitsi nyt taas vähän pidempiä kun on ollut niin hyvä. Nopeasti toi kyllä asioita oppii, ja ajattelinkin nyt laittaa vähän tilanne katsausta toko/agi jutuista mitä ollaan tehty.

Asenne seuraaminen: Tarjoaa hyvin kontaktia ja on iloinen, millainen sen haluankin olevan seuruussa. Hyppii rottahyppyjä ja tykkää hakeutua poikitukseen, jotta saa paremman kasvo kontaktin. Pitää olla tarkkana suorasta asennosta kun aloitetaan seuruupaikan opettelu.

Liikkeestä istu: Teen peruutellen Muusa mun edessä, ja välillä niin että on "jossain" vasemmalla puolella. Istuu ainakin vielä hyvällä tekniikalla tuoden takajalat eteenpäin.

Istumasta maahan: Pääosin pompsahtaa hienosti yhdellä hypyllä maahan.

Liikkeestä maahan: Välillä tekee ihan ok maahanmenon liikkeestäkin, olen palkannut nyt niin että saa syöksähtää maasta eteenpäin hakemaan palkan, kun alkuun tahtoi ensin istua ja sitten mennä vasta maahan.

Luoksetulo: Ollaan tehty motivoituja luoksetuloja joissa karkaan puolen välin jälkeen, ja nyt niinkin että palkka tulee jalkojen välistä, kun on oppinut senkin.

Nouto: Muovisella kapulalla aloitin ensin tekemään nostoja ja pitoja sisällä. Tekee nyt niin että nostaa kapulan ja istuu se suussa hetken, kunnes pudottaa palkkasanasta. Vauhtinoutoja ulkona. Ekalla kerralla toimi hyvin lelulla, mutta sitten alkoi tekemään niin, että veti juuri ennen kapulaa liinat kiinni ja kääntyi katsomaan tuleeko se palkka, tai pudotti sitä ennen vapautus sanaa. Karo keksi että voisin palkata namilla, niin odotusarvo palkkaan ei olisi niin suuri, ja nyt on vauhtinoudotkin alkaneet sujumaan. Jonkun aikaa tehdään vielä namilla, ja sitten vaihdetaan takaisin leluun. Nostot on olleet ihan nättejä, eikä ole ollut pelkoa tappo loikista, pitää hyin kapulaa vain vaihtotavarana palkkaan.

Eteenmeno: Ollaan tehty niin, että viedään lelu yhdessä, tai joku muu vie innostaen ja kävelee sitten takaisin. Fokusoi hyvin eteenpäin ja ampuu kovaa tappamaan lampaankarva leluaan, vaikka matka on hurjan pitkä. Näitä ollaankin tehty jo silloin heti ekoina juttuina kun Muusa tuli.

Hypyn tarjoaminen: Olen pitänyt jo rimaan ihan matalalla / maassa näissä, että oppii että siinkuuluu ylittää joku juttu. Tarjoaa huvin siivekkeen kiertoa kummaltakin puolelta. Ollaan tehty myös pari kertaa puulla/tolpalla.

Putket: Välillä suoraa putkea niin että lelu päässä, tai sitten mutkaputke tarjoamalla mun sijainnista riippumatta.

Kosketus alusta: Osaa hyvin tassukosketuksen, mutta enpä oikein tiedä missä sitä käyttäisi.

Kosketus keppi: Pitäisi muistutella eteentulon harjoittelua varten. Taisi viimeksi ennemminkin syödä sen pallopään kuin koskea sitä nätisti..

Paljon ollaankin jo tottisjuttuja varsinkin tehty, ja sisällä tehtävät temppuilu naksuttelut on jääneet ihan nollalle, kun kenttätreenejä on ollut sen verta paljon. Yritän kovasta olla treenaamatta liikaa, joten kenttätreenitkin on olleet aika pieniä, ja kerralla pari-muutama juttu vain. Mutta kylläpä se vaan oppii, kun treenaa hyvällä motivaatiolla tehokkaasti vähäsen vain :)

Haku treenejä on ollut nyt useasti myös, ja takana jo 6 treeniä, ja 14 löydettyä maalimiestä. Useimmiten kaksi kerrallaan, useimmiten ruokapalkkaa, jä välillä lelun repimis leikkejä. Hyvin on tuullut, ja tänään Muusa saikin jo keskilinjalta hajut, vaikka uusi paikka. Niin se vaan on jo oppinut, että milloin sitä ollaan hakutreeneissä. Hyvin irtosi maalimiehille, ja itse kävelin perästä tietysti mukaan piilolle. Se on kyllä niin valloittavan suloinen, kun menee ihan mutkalle onnesta maalimihen löydettyään.
Ampumistakin kuuli ekan kerran maanantaina, kun isoille koirille ammuttiin tottistreeneissä. Mentiin kauemmas kentän toiseen päähän kävelemään, ekalla ei reagoinut mitenkään, ja toisella käänsi päätä. Sitten tuli vielä pari, eikä noteerannut niihin mitenkään. Pitää ehkä aina välillä tehdä nyt tän tyyppisesti näitä, että ampumis ääni tulee ihan tutuksi, kun ollaan kauempana.
La-Su onkin sitten haun treenailua leirin muodossa kaveriporukalla, ja kouluttajaksi saatiin Leea Saarela, kuin kivaa! :)

Kuva: Henriikka Havukunnas

torstai 11. huhtikuuta 2013

Mukavaa arkea

©Henriikka Havukunnas

Nyt on pitkästä aikaa ollut jo pidenmpään kovin stressitön fiilis. Kaikki tuntuu sujuvan kohtuullisen mukavasti, eikä suurempia ongelmia ole missään. Olenkin huomannut, että oma yleinen mielentila menee täysin sen mukaan, kuinka treenit kulkee. Nyt on mukavaa vaihtelua nauttia tästä hetkestä, kun kaikki sujuu oikeastaan ihan hyvin. Varmasti pian on taas tiedossa päätä askarruttavia ongelmia, ja ratkaisujen keksimistä. Masentelua kun tuntuu ettei mikään suju.. Töissä varsinkin huomaa selvästi, että työt sujuu hitaammin kun yrittää samalla pohtia esim. jonkin tokoliikkeen treenisuunnitelmaa, tai muuta ongelmaa. Ne ratkaisut kun yleensä löytyykin jossain ihan muualla kun kentällä. Kesken treenin ei ole aikaa miettiä riittävästi ja järkevästi.

Moona on kisannut tokon ylimmässä luokassa nyt yli puoli vuotta, ja vieläkin olen ihan innoissani tokon treenaamisesta. Aiemmin ajattelin, että toko alkaa varmasti maistumaan puulta kun ei ole enää mitään uusia liikkeitä opetettavana ja kasattavana, mutta tämähän tuntuu olevan nyt vaan mukavampaa. Ei ole samaa stressiä kun menee kokeeseen, stressiä että osaahan se nyt ne liikkeet. On vain erilaista pientä hiomista ja parantelua. Taitoa hajottaa ja palastella liikkeitä oikeassa kohtaa, ja silti pitää kokonaisuutta yllä.
Agilitykin tuntuu kulkevan kivasti, ja huomaan että ollaan kehitytty monessakin asiassa. Nyt on oma fiilis kuitenkin vähän kadoksissa. Ei huvittaisi oikeastaan mennä kisaamaankaan, vaikka ennen juuri se kisaaminen on ollut se "juttu". Tarvitsisin enemmän asennetta, enemmän sitä motivaatiota. Joulukuussa sitä oli ihan hirveästi, mutta nyt se on kadonnut jonnekin. Ehkäpä se pian palaa takaisin.

Ja voi että olen niin onnelinen pikku Muusasta. Tuntuu että toisen koiran ottaminen jo nyt oli todella hyvä ratkaisu. Eniten mietin sitä, että miten voisin pitää jostain toisestakin koirasta niinkuin Moonasta, tai mitä jos en pitäisikään siitä koirasta minkä saan, tai entä jos se ei tuntuisikaan omalta? Mutta niin se vain on Muusa valloittanut mun sydämen, vaikka onkin välillä varsinainen "pain in the ass", vai mitenkä sen nyt voisi kauniisti sanoa. Mutta niin se vain on, että pidän siitä nin hyvässä kuin pahassa. Vaikka se kerjätessään haukkuukin todellä ärsyttävällä äänellä, on sillä samalla niin ihastuttavan hullunkurinen ilme.
Ja voi että odotan innolla tottiksen treenaamista sen kanssa. Jännää saada rakentaa vain pelkkä tottis. Siinä ei ole sellaista niin pikkutarkkaa nysväämistä kuin tokossa, joten voipi keskittyä enemmän vain mielentilaan. Eteentulon opettaminen vähän jännittää, kun sen on jo ryssinyt tuon yhden kanssa törmääväksi. Se olikin kuin kohtalo, että sain vaihtaa Moonan noudot sivulle.. Muusan kanssa ei olekaan nyt mitään kiirettä tottiksen kanssa, eikä olla edes sivulle tuloa aloitettu vielä. Eteentuloon olen jo miettinyt kovasti opetus taktiikkaa, jo ennenkuin se syntyi..
Ja voi että kun mulla on nyt motivaatiota treenata hakua taas, kun Muusan myötä on herännyt toivoa päästä kokeisiin asti. Eikä Moonan kanssa haun treenaamisetkaan tunnu enää pätkääkään hukkaan heitetyltä. Nyt on aikalailla selvät sävelet miten Muusan kanssa päästään eteenpäin, ja myös tiedän miltä haluan sen työskentelyn sitten joskus näyttävän. Moonan kanssa treenatessa opin todella paljon, ja nyt siitä paljosta on enemmän kuin hyötyä. Nuo kaksi kun vaikuttaa olevan vielä melko saman tyylisiä otuksia.

Ja kohta tulee kunnolla kevät, ja  alkaa kasvaa ruoho, lampaiden sapuska. Ja sitten päästään todellisen jännän äärelle. Paimennuksesta en tiedä vielä paljoakaan, mutta haluan oppia. Uuden oppiminen on aina mukavaa, ja tässä lajissa sitä opittavaa riittää loputtomasti. Ja Moona tykkää, ja kovasti veikkaan että Muusakin, jos yhtään sukuunsa tulee :)

©Henriikka Havukunnas

tiistai 9. huhtikuuta 2013

TVA Moona

Eilen oltiin Hausjärvellä toko kokeessa, tuomarina Hannele Pörsti. Ja TVA sieltä napsahti, vihdoin ja viimein.. Kiitos Henkka kun olit mukana kannustamassa!

Edellisinä päivinä mietin että kannattaakohan edes lähteä, kun oli ne parit huonot treenit takana. Annoin hierojan ratkaista tilanteen, jos jumissa niin mennään, jos ei olisi ollut niin ei olisi menty. Sitten olisi ollut joku muu vialla. Mutta oli sitten jumissa niinkuin epäilin, ja päästiin kokeeseen, kun jumit aukeni helposti.

Koe oli kylmässä hiekka hallissa. Lähtönumeroksi saatiin 13. Olen melko taikauskoinen, ja oli hyvin lähellä ettei lähdetty heti kotiin. Mutta ei lähdetty, kun nyt sinne asti oltiin ajettu. Ajattelin vaan, että yksi huonosti mennyt koe lisää on ihan sama.

Ryhmäliikkeisiin kehään meno todella hyvin ja keskittyneesti. Rivi oli väärässä järkässä ja juuri ennen liikettä vielä vaihettiin paikkoja.

Istuminen 10: Istuu toinen jalka edempänä kuin toinen, kun en ole vielä opettanut tasajalkoja. Mutta oli kuulemma tosi nätisti istunut.
Makuu 10: Oli lonkalla kun tulin, ja korjasi suoraksi taaksa kävelyssä. Muuten kai oli ihan hyvin ollut. Vähän oma vika kun ei olla oikeen treenattu tätä yhtään. Käskytykset tosi hyvät, ja pitää nyt niin nätisti kontaktia koko ajan kun on sivulla.

Kehästä ulos keskittyminen rakoili.

Zeta 10: Oli muista liikkeistä erillään. Hyvin kehään ja hallitusti ulos. Hyvä liike, maahanmeno olisi
inan saanut olla nopeampi. Liikkuri meinasi unohtaa käskyttää ekan käännöksen, mutta enpä kääntynyt ilman lupia. Tätä on Ninan treeneissä jankattu viime syksynä.. Hyvä minä :D

Sitten loput yksilöliikkeet normi järjestyksessä. Tässä välissä olikin aikaa miettiä mikä kaikki menee pieleen. Monia juttuja arveltiinkin tapahtuvaksi, mutta ei tunnarikapulan pudottamista.

Seuruu 10: Hyvän tuntuinen, mutta ylityöskentelyä vasemmalle käännöksissä. Ja voin kuvitella että se peppu heilui monessakin kohtaa, kun takajalat tekee enemmän kuin olisi tarvis..

Luoksetulo 10: Hyvä luoksetulo, ja osasin nyt käskyttää niin että pysähtyi merkeille. Osaisi kuitenkin pysähtyä vähän nopeamminkin.

Ruutu 10: Hyvä vauhti merkille, kiihdytti hirveää vauhtia ruutuun, mutta jarrutti sitten selvästi kun seinä vastassa. Moona ei tykkää juosta takarajalle jos on ruutu seinän vieressä. Luoksetulo nyt hyvä, tätä harjoiteltiinkin sen karsintakokeen jälkeen.

Ohjattu 10: Otti muhun kontaktin kun liikkuri pysähtyi. Nopea merkki, vaikka jäikin vajaaksi. Oli mun mielestä aika vaikea asettelu, kun toisella puolella ruutu ja toisella seinä. Moona pompsahti hassusti lähdössä, mutta toi onneksi oikean.

Tän jälkeen Moonan huomio meni liikkuriin, mitähän sen päässä oikein liikkui.

Metalli 10: Juoksi kapulasta ohi kun ei ehtinyt huomata sitä, otti kuitenkin niin nopeasti kuin osasi sen huomattuaan. Luovutuksessa löysäsi otetta.

Tunnari 7: Ennen lähetystä oli katse liikkurissa, meni kapuloille ja hyvä työskentely onneksi siellä. Tuodessa vilkaisi liikkuriin. Otin kapulaa vasemmalla kädellä, ja kapula putosi juurikun osuin siihen näpeillä. Oon harjoitellut nyt paljon niin että palkkaan suoraan pidosta vasemmalla kädellä. Normisti otan kapulan oikealla. Aargh. Mutta eipä pureskellut tai hosunut kapuloilla mikä on ollut ongelma..

Kaukot 10: Meni hassusti maahan, mietin että olikohan lähdössa taas merkille tai jonnekin. Kaukot hyvällä mielellä ja tekniikalla, mutta haluaisin nopeutta vaihtoihin.

Kehästä ulos tullessa ei oikein keskittynyt muhun.. Pitää harkata näitä, ja sitä että liikkuri antelee kapuloita jne.

Pisteitä 311 ja sij.2. Ja TK4, eli TVA :)

Aika lähellä oli kyllä täydet pisteet. Vire oli hyvä, mutta isona miinuksena haukahti kerran kuuluvasti, ja pienemmästikin jossain välissä. En oo nyt vähään aikaan päässyt huomauttelemaan, ja nyt kuin taputettiin oli ihan mahdottomuus ilmeisesti pitää se suukki kiinni. Oli kyllä kivaa kehässä, eikä yhtään oikeastaan jännittänytkään. Ennen kehää oli vain todella pessimistinen fiilis.
En halunnut että mitään kuvataan, enkä kameraakaan ottanut siksi mukaan, kun huonosti menee kumminkin, mutta Henkka otti sitten salaa videota loppuliikkeistä, kun meni ihan ok kuitenkin, ja laittoi youtuubiin palkintojen jakojen ja Muusan kisapaikalla hengailun kera. Onpa sitten jotain valioitumistunnelmia muistona.:)





maanantai 8. huhtikuuta 2013

Hulinaa

Muusan korvat on pystyssä!!! Toivottavasti myös pysyvätkin! :D
 
Kiirettä pitää!
Pääsisäisenä käytiin Joensuussa Airan ja borderi-poikien Sulon ja Onnin luona. Muusa saikin Sulosta oivan leikkikaverin. Ja Moona palasi takaisin vanhan ja arvokkaan koiran rooliin :D
Jäällä juoksemassa.


Perjantaina ja lauantaina kisailtiin kolmet startit aksaa. Uusittiin viimevuotin Moonan kanssa, ja vedettiin luokattoman huonolla fiiliksellä. Eka radalta oma moka, kun en niin tajunnut ettei Moona katso muo putken jälkeen, ja nappasi sitten väärän esteen. Tuli kyllä todettua toi putkesta ampuileminen useallakin radalla. Putkijarru unohtui ja Moo oli lähes toisella puolen kenttää A:lla, ja taas positiivisessa mielessä loppusuora pitkillä väleillä putken kanssa, ja Moona ampaisi kaukana mun edellä suoraan maaliin. Ekalla radalla loppupäässä kolme rimaa ihan oudosti alas, ja siitäpä sitten ärsyynnyin kovin. Ei Moona pudottele turhia rimoja. Jokaisella radalla ropsahteli, ja vikalla radalla räjäytti koko muurin. Välillä meni puomin hyvin, välillä otti painetta lopussa. Mäkin ohjasin kyllä huonosti. Ei ollut asennetta. Vikalla radalla kyllä aloin ihmettelemään, kun arpoi lopussa ponnistuspaikkaa ja pudotti riman. Jotain vikaa fysiikassa? Tuloksena siis 5 huonoa hylkyä ja yksi 15vp. Starttien välissä tokoiltiin ihanassa säässä aika paljon, kun hallissa oli niin kylmä ettei aika kulunut katselemalla. Uutena juttuna otin kakeja lelupalkalla heittämällä, kun niihin voisi saada vähän ripeyttä. Ripeyttä tuli jonkin verran, ja tekniikka pitää.

Sunnuntaina mentiin JOA hallille treenaamaan. Moona toksaili. Ohjatun merkit ei kivoja, ruudun merkit mallikkaita. Luoksarin stoppi vähän valuu. Tajusinkin kaivaa nyt sitä oikeaa tekniikkaa taas esille leikin kautta, ja tätä seuraavissa treeneissä tuli hieno stoppi. Zeta meni hyvin. Aika kuumiksena se kävi tosin, ja haukuista sai laittaa jäähylle.
Muusis pääsi hallille myös, ja teki tosi hienosti. Ei ollut väliä uudella hallilla, vaikka toisella puolella mentiin aksaa ja vieressä Sulo kamu reenaili omiaan, ja reissussakin oltiin oltu jo useampi päivä. Se vaan niin tykkää tehdä.

Reissusta palauduttua olikin seuraavana päivänä Oreniuksen yksäri Emman ja Kanin kanssa. Moona meni hyvin, mä ohjasin melko laiskasti. Parit rimat otti alas, mutta niissä voi kyllä syyttää ohjausta. Meno tuntui melko helpolta, niinkuin se on nyt tuntunut monessakin treenissä. Lopussa tehtiin koko rataa, ja sain vihdoin taas asennetta vähän kuntoon, ja tehtiin nolla hyvällä tsempillä. Ja sen radan jälkeen tuntui pitkästä aikaa että on tehnyt jotain. Sen asenteen mä tarvitsisin kisoihin. Alla videota parin viikon takaisista ja tän viikon treeneistä. Keskiviikkonakin treenattiin niinkuin joka viikko, ja hyvältä tuntuu meidän meno nyt.


Keskiviikkona tokoiltiin myös Henksun ja nakun kanssa. Moona meni ihan surkealla mielellä, vaikka Henkka loistokuvaaja onnistuikin nappaamaan vauhdikkaita kuvia. Tosi kumma juttu. Muusa pääsi lekkimään ja kuvattavaksi myös. Kiitos kuvista!

Jähmeänä ruudun merkillä.





Koipeliini




Torstaina treenailtiin Moon kanssa taas iltapäivällä ulkona, ja huono fiilis jatkui. Outoa paineistumista, ei tekemisen halua. Kuin eri koira. 

Perjantaina käytiin iltapäivällä katsastamassa hakumaastoja Henkan kanssa, ja lumitilanne oli kovin masentava. Otettiin esineet Moonalle ja Nakelle. Moona katseli ruudun tallauksen, ja sitten haetutin kaksi esinettä. Eka löytyi melko nopeasti, mutta tokalla sai tehdä tosissaan töitä. Hyvin jaksoi itsenäisesti etsiä ilman luovuttamista, vaikka esineen löytyminen oli kovan työn takana. Monsku saa treenata esineitä vaihteluksi kun siitä niin tykkää, ja on se mm. löytänyt tositilanteessa mun hukkuneet avaimet pariinkin kertaan :) Muusan kanssa otettiin kolme hetsattua luoksetuloa, ensin ruokapalkalla, ja sitten lelulla.
Perjantaina iltatreeneissä oli mukavaa! Onnistuneet treeni kummalakin koiralla, ja kivaa treeniseuraa. Eevis ja Jansku Myy ja Milo bortsujen kanssa, ja Emma Kaniinin ja Momon kanssa. Moona teki hyviä merkkejä kapula häiriöillä, jääviä ja onnistuneen tunnarin. Lisäksi puomia rennoin mielin. Lopuksi sai myös tehdä este erotteluja kun itse istuskelin kentän laidalla, ja veti niskakarvat oudosti pystyyn tehdessään. Oon epäillyt sen olevan jumissa aksakisoista lähtien kun ollut treenatessa välillä outo. Muusa teki vähän maahanmenoja ja istumisia, leikkimistä ja putkea. Se on vaan niin ihanan innokas :) Lopuksi saivat vielä leikkiä Myyn kanssa, ja hyvin Myppe toimikin leikkitätinä pienemmälle.


Lauantaina olikin sitten Muusan ihan ensimmäiset hakutreenit. Ensin sai moikata ryhmäläiset, ja sitten otettiin tuulireagointia. Ekalla lähti heti haistelemaan hyvin ilmaa, mutta sitten bongasikin maalimiehen jäljestä. Meni vähän varovasti, kun onhan se ihminen vähän outo siinä kökkiessä peiton alla. Tokalla lähti hakemaan jälkeä, nopea oppinen kaveri. Otettiin vielä kolmas niin että maalimies kiersi varmasti kaukaa piiloon, ja nyt sai hyvin hajun ilmasta. Palkkana oli kissanruokaa, eikä ollut ihan Muusan lempparia näköjään. Lopuksi sai vielä leikkiä maalimiesten kanssa, ja maistella Nakun raakaa liha juttua, joka olisi ollut paljon parempaa..
Sunnuntaina jatkettiin heti haun parissa samalla paikalla. Ensin tuulireagointi niin että piilossa valmiiksi vieras ihminen, nyt olin pyytänyt maalimiehen menemään täysin makuulle maahan, kun istuva maalimien oli aavistuksen epäilyttävä ennenkuin puhui. Sai hyvin hajun jo kaukaa maalimiehestä, ja sukkana luokse kun sai tarkennettua. Palkkana oli makkaraa ja kisunruokaa. Toisella oli istuva maalimies, ja sinnekin meni hajun saatuaan reippaasti. Palkkana oli kahden lelun leikkiä, ja leikki hyvin. Loppuun vielä namuja maalimiehiltä. Reipas tirriäinen.

Lauantaina oli myös iltapäivällä Moonan hieronta, ja kyllä siellä olikin takajalat jumissa. Oli kuulemma todennäköisesti liukastunut, ja jumi alaselässä saanut takajalat tukkoon myös. Ei mitenkään pahasti, mutta Moona on noissa aika herkkä.
Illalla otin sitten vain Muusan taas, kun mentiin Anne-Marian kanssa treenailemaan. Alkuun Muusa sai leikkiä Bess siskon ja ihanan Fly bortsun kanssa. Muusa ihastuikin kovasti Flyhin, ja olisi leikkinyt mielummin sen kuin Bessin kanssa. Äippä Kimiä sai moikata toki myös. Aksaa sain treenata Kartsan kanssa, ja voi miten se oli niiin valloittavan ihana treenikaveri. Terapiaa mennä tuollaisen koiran kanssa, joka kääntyy hyvin ja tekee aina parhaansa. Muusa sai tehdä perus juttuja, niitä samoja kuin aina. Hyvin se tekee asenne kohdillaan, se vaan on niin ihana. Uutena juttuna hypyn tarjoamista, olisi kovasti vain mennyt maahan, mutta kohta se jo osaa ;D

Sunnuntaina iltatokoon otin vain Moonan, kun Muusalla oli actionia ollut ihan riittämiin. Ensin katso käskyä. Sit merkkejä pelkälteen, ja itse liikkuroituna ohjattua. Merkille tosi hyvin, mistä palkka. Häh? Piti kokeilla vielä uudelleen niin että Moona varmasti huomasi kapuloiden viennin, "kato tänne menee kapula, kato kato", ja taas hyvä merkki!? Ja palkkaa merkistä. Sitten haetutin merkiltä vasemman, hyvä. Oikean niin ehttä heitin vasemman paikoilleen, ja taas hyvä. Kiva kiva. Sitten tein kaikenlaista, noutoa, kakeja jne. suunnitelman ulkopuolelta. Meni ihan hyvin, mutta ei mitään järkevää. Pitäisi pysyä suunnitelmassa!

Tänään oli Muusan eka rokotus, ja Muusa oli oikein reippaana lääkärissä. Painoa 7.4 kg, olis just syönyt.

 



Tytöt <3