tiistai 8. lokakuuta 2013

Ei niin kiva päivä

Pitkän odottamisen jälkeen tämäkin päivä koitti, ja oli aika Moonan steriloinnille. Todella pitkään olen tätä miettinyt, ja lopulta leikkaukseen päädyin todella pitkän harkinnan jälkeen. Ikävää oli laittaa Moona moiseen operaatioon, mutta nyt se on tehty. Ei auta enää katua. Aika näyttää oliko kannattavaa vai ei.
Moona meni todella iloisena vastaanotolle, vaikka viimeksikin nukutettiin hampaan poistoon. Taas sama kohtalo, ja nyt lähtikin vähän enemmän tavaraa, ja oli selvästi kipuisampi herätessään. Meinasin purskahtaa itkuun kun oli niin surkeana, mutta onneksi sain hillittyä itseni. Tikkien poistoon en enää usko sen menevän rentona ja iloisena, saas nähdä. Kotona on nyt vain maannut, ja ulos olen sen kantanut. Kerran on käynyt pakosta pissalla, mutta ei oikein pysty kävelemään kuin muutaman askeleen, pää maata laahaten. Olen sitä rapsutellut ja silitellyt, sekä yritin myös rohkaisevasti sanoa, että kyllä se siitä, ja kauluri on ihan hieno. Vastaukseksi säälittävä ilme vaihtui haista v***u ilmeeseen. Voi Moona. Ja voi tätä syyllisyyden tunnetta.


Odotellessa Moonaa leikkauksesta käytiin Muusan kanssa kaksisteen kävelemässä. Tuntuipa hassulle. Tajusin, ettei Muusa ole varmaan koskaan käynyt lenkillä ilman Moonaa. Varmaan ihan hyvä nyt sen kanssa kaksisteen lenkkeillä tässä välissä. Harjoiteltiin kovaa läheltä menevien autojen ohittamista nätisti, ja luoksetuloja. Hyvin on alkanut kuuntelemaan kyllä, korvat on saapuneet jälkitoimituksena Muusallekin. Löydettiin kivoja betoni pyörylöitä pellon reunasta, ja mieleeni tuli mennä kohottamaan Muusan itseluottamusta kiipeilemällä ja tutkimalla yhdessä. Muusa päätti kuitenkin mennä jo edeltä loikkimaan noiden päälle ja tutkimaan sisustoja, mä vaan napsin siinä Muusan poseeratessa parit kuvat sivusta kun pääisn perästä paikalle. Olipa taas mukavaa yhdessä kokeilemista ja uskaltamista, not. "Minä menen minne tykkään, siistii!" Onneksi oli kuitenkin myös niin, että: "Kato mamma, mä menin nyt tänne!" Muusa näki myös hevosen ekaa kertaa. Heppa oli kovin utelias Muusaa kohtaan, ja niin Muusakin heppaa, vaikka heppa olikin vähän arveluttava Muusan silmissä. Tätä päästiin sitten katselemaan ja ihmettelemään yhdessä.




Ilta onkin mennyt tylsästi kotona makoillessa. Äsken Muusa ei löytänyt ilmeisesti mitään mielekkäämpää tekemistä, kun huomasin sen jäystämässä Moonan päässä olevaa kauluria ihan innoissaan. Moonan ruokaillessa se myös mallasi sitä omaan päähänsä mietteliäänä. Haluaisi kaikesta päätellen oman kaulurin ihan tasapuolisuuden nimissä? Muusis piristää päivää :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti