tiistai 29. huhtikuuta 2014

Toko on parasta

Aloin miettimään, mikä tokosta tekee niin mukavaa. Jos saisi valita vain yhden lajin, olisi se ihan ehdottomasti toko. Tokossa on vauhtia ja veitsen terällä menemistä, mutta parhaillaan sen kaiken energisyyden pystyy saamaan nätisti pakettiin.
Pikkutarkkaa viilattavaa riittää aivan varmasti loputtomiin, ja niin sen pitää ollakin. Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni pienistä yksityiskohdista, vaan myös kokonaisuus ja varmuus ratkaisee.

Liian monesti olen kuullut sanottavan, että toko on tylsää. Ei se ole, mutta siitä pitää tehdä kivaa koiralle. Ei varmasti yksikään koira ole syntynyt rakastamaan tokoa, mutta jos sen markkinoi koiralle oikein, siitä voi tulla kivaa. Ihan varmasti tulee. Jotta onnistuisi luomaan koiraan sen toko motivaation, täytyy tietysti itsekin olla innostunut tokon kouluttamisesta, ja osata iloita onnistumisista aidosti. Mielentilat tarttuu ;) Liian usein vain näkee niitä tapauksia, että tehdään tokoa juurikin sen näköisenä kuin se olisi ihan tylsin juttu mitä voi olla, ja sitten todetaan loogisesti, että toko ON tylsää. No monen koiran milestä varmasti onkin ihan puuduttavaa, mutta ei sen tarvitse olla, eikä sen pitäisi olla. Aargh.

Kävin äsken Moonan kanssa treenaamassa pihalla varovasti tokojuttuja. Meidän kentällä on tosi pehmeä hiekka, ja leikittiin vain ihan varoen ettei varvas rasittuisi liikaa. Moona oli niin mailman onnellisin koira. Viikon tauko tässä olikin, ja nyt pitkästä aikaa se makaa reporankana mun jaloissa tyytyväisenä, eikä pyöri levottomana ympäriinsä odottaen, että katson koneelta vidoita tai ihan vain jotain mielenkiintoista koira kuvaa. Ehkä siis oli jalankin kannalta ihan ok juttu päästellä vähän höyryjä ulos, niin ei ole niin painekattilana ravaamassa sisällä.. Moona ei ole ihan parhain kestämään totaali tekemättömyyttä. Treenamattomuutta kyllä jotenkin, jos pääsee sitten purkamaan energiat vaikka hepuloimalla metsässä. Yleensäkin Moona on aika fyysinen koira, eikä se pingottuneisuus katoa, vaikka pääsisi rasittamaan aivosoluja rauhallisten temppujen muodossa.

Mä luulen, että Moonakin valitsisi lajeista mieluiten tokon. Tokossa sillä on rento mielentila, mutta se saa kuitenkin tehdä vauhdilla ja voimalla. Moona on aina hirveän iloinen, kun se keksii ja oppii jonkun uuden asian mitä siltä odotetaan. Se tykkää myös kovin paljon tehdä mun kanssa yhdessä juttuja nykyään :)

Vielä 2 viikkoa pitäisi olla rasittamatta jalkaa juurikaan, ja sen jälkeen sitten vähän varovaisemmin. Hirveän epäselvät ohjeet sain, joten oman järjen mukaan pitää sitten miettiä. Jospa silloin kolmen viikon päästä uskaltaisi jo ottaa säästeliäästi vauhtiliikkeitäkin, ja sitä ennen pienesti pihalla teknisempiä juttuja. Nyt treenin ja levon jälkeen ei ainakaan millään lailla keventänyt tai aristanut jalkaa. Sm-kisa lähestyy, ja kovasti kyllä polttelee päästä kentille jo takaisin. Vaikka onhan tässä sitä aikaa joo, mutta en niin kestäisi jos tulisi ne samat virheet luoksetulossa ja zetassa taas sm:issä. Meillä on kaikki mahdollisuudet olla oikeasti hyviä, joten nyt annamme kaikkemme treenatessa. Yritetään täysillä. Alla vähän tämän hetken tilanteita liikkeissä.

Paikkamakuu: Suurin virhe rauhattomuus. Tähän treenejä ajatuksella ja paljon häiriötä, jotta joutuisi ajattelemaan ja keskittymään. Maasta istumaan on jäänyt vajaaksi välillä. Pitää katsoa miten mun itse kannattaa sijoittua lopussa, että Moonan helppo nousta siististi sivulle.

Paikkaistuminen: Tassuja on siirellyt välillä. Kaikki riippuu mielentilasta. Paha on ollut varsinkin viereisen kehän ruutu ja luoksetulo käskyt, jolloin keskittyy sinne. Eli tähänkin häiriötä, ja sitten pitää keksiä varsinkin yllättäviä ja kiihdyttäviä häiriöitä, jotta saisin sen mokaamaan ja puuttumaan asiaan. Suunnittelua tähän.

Seuraaminen: Tässä riittää työnsarkaa, ja tarvitsisin myös liikkurin käskytystä, jotta oppisin tekemään käskytyksestä huolimatta samalla tavalla kuin itsenäisesti. Harkattiin tänään sauraamista, ja keksin muutaman uuden jutun, millä voisin selkeyttää asioita niin, ettei moonan tarvitsisi ennakoida turhaan kaikkea ja ylityöskennellä. Paikallaankäännöksissä katse alhaalla, ja samoin pysähdyksissä, tai liikkeestä käännös josta suoraan pysähdys. Tää meillä on joskus ollut ennakointina pysähdykseen, ja näytti heti toimivan noissa kaikissa tilanteissa. Ei heitellyt pyllyä ollenkaan, vaan oli jopa siisti. Samoin otin sen peruuttamiseen, ja oli todella siisti peruutus. Täyskäännöksessä ennakoin katseella siihen suuntaan mihin käännytään, ja vasemmalle käännöksessä pää paikallaan. Oikealle käännöksessä taas katse, ja nämä tuntui tänään ihan hyvältä. Juoksusta samat, ja tuntuu toimivan. Palkan suuntaa pitää myös miettiä, ettei heittele pyllyä liian taakse, ja sitten ettei käy toistepäin kun lähden tähän puuttumaan. Seuraamisessa tarvittais toista silmäparia nyt. Tänään oli myös välistä liian tiivis, ja siihenkin pitää nyt kiinnittää huomiota. Palkka kun ei osu.

Luoksetulo: Treenataan tätä kokonaan uudella tyylillä, ja tärkeää saada nyt myös yhdistettyä uudet ennakoivat merkit. Eli palkkaa ei enää multa ollenkaan, paitsi kokonaisen liikkeen ja sosiaalisten kehujen jälkeen, tai ihan lopun treenaamisessa. Takapalkka. Vauhti alkanut olla taas rento ja nopea, mutta stopeissa työn sarkaa. Ainakin Joensuussa tuli vain huonoa stoppia kivituhkapohjalla, mutta saattoi toki johtua siitä varpaasta, että tuntui ikävältä takaosalla jarrutella. Palkkaa vain hyvistä nyt, huonot stopit karsitaan. Maahanmenot on yleensä olleet ihan ok jos vauhti hyvä, siis jos on mennyt maahan. Tähänkin voisi lähempänä kisaa ottaa jotain häiriötä, jotta pääsisi korjaamaan treeneissä, jos mokaa. Ensin vain rakennellaan liike entistäkin eheämmäksi. Heihei aijaus, ja tevetuloa kympin luoksetulo. Helpommin sanottu, kuin tehty ;)

Zeta: Tässä pääsimme mun mielestä jo hyvin eteenpäin. Teimme jo kokonaisuus treenissäkin sitä, ja seuruu alkoi olemaan jo aika hyvää, ja vaihdot menivät oikein. Maahan edelleen hitaasti useimmiten, mutta tämä otetaan treenin nyt. Aloitin jo, ja palkka vain nopeista maahanmenoista. Taas törmäämme tähän ongelmaan, että kun ei ole alusta asti sitä tekniikkaa opetettu, voi suoritus tapa vaihdella tilanteesta riippuen. Nyt karsimme huonoja, eikä maahanmenon toteutus mennyt ainakaan epävarmaksi, mutta seuraaminen joo. Seuraavaksi siis teemme vapaasta käynnistä erikseen tätä. Mutta tähänkin sopivasti häiriötä, että pysyy hereillä, ja palkkaa seuraamisesta. Ja tähänkin sitä liikkuria tarvitsisi käskyttämään ja häiriköimään. Varmasi esiintyvä ongelma on myös tassuttelu asennoissa. Tähän en ole nyt kiinnittänyt huomiota, kun prioriteettinä noi suuremmat asiat, mutta ennen kisaa yritän kyllä nämä korjata. Nyt vaikka jo erillään zetasta selkeytystä, niin tajuaa sitten siinäkin kun tulee aika alkaa vaatia sitä.

Tunnari: Tässä kusee eniten aloitus. On vieläkin vähän epävarma, ja helposti liikahtaa mun mukaan kun käännyn. Tarvitsee rutiinia aloituksessa liikkurin kanssa. Muuten olen kovin tyytyväinen liikkeeseen, ja se onkin mennyt nyt kokeissa pääasiassa todella hienosti. Rutiinia liikkuroituna vain, ja muuten pidetään kasassa sopivin haastein.

Metallinouto: Rauhattomuus kun heitän, eli saattaa tassu liikahtaa. Palkkaa näistä, ja siiten tiukkana kokeessa kun menee aloitukseen. Korkeimmassa vireessä myös örähtää paluuhypyn laskeutumisessa, mutta eiköhän kesällä ole taas kuuma, niin pidämme edelleen vain vireen tapissa. Luovutuksessa osuu välillä jalkaan sivulle tullessaan, tämä kaikissa muissakin noudoissa, ja pitää karsia.

Ohjattu: Tainnut saada vähintään ysin joka karsinnassa, eli oikeastaan tosi hyvin on ollut hallussa. Pitää tietyti jatkaa treeniä ja haastaa, jotta pysyisikin skarppina.

Ruutu: Tämä on ollut nyt myös meidän vahva liike, ja ysi tullut aina vähintään nyt. Samalla tavalla jatketaan treenejä, vaikeutuksia tietysti myös tähänkin. Pitäisiköhän treenata niitä punaisiakin kartioita taas nurmella..

Kaukot: Oliskohan tämäkin ollut nyt ysiä vähintään. Kokeissa ei kuitenkaan olla tehty ihan niin hyvin kuin treeneissä. Helposti maahan-istu ei pomppaa ihan niin ylös, ja istu-seiso ei pomppaa ollenkaan. Istu-seiso ei kriteerinä nyt pomppua olekaan, mutta näitä voisi hakea nyt treeneissä enemmän, jotta menisi kisoissa vähän paremmin.

Lisäksi tekemistä on ihan sivulle tulossa. Helposti menee selän taakse vähän vinoon. Nyt parantunut kun vaihdoin palkan oikeaan käteen, josta siirrän vasempaan ennen palkkaamista. Myös liikkeen väli treeniä, ja katso sanasta palkkaamista. Alkoi huomaaman noissa kokeissa, ettei jaksa niin katkeamatonta kontaktia pitää siirtymissä. Tosin liikkeen alkuja ennen on ollut joka kokeessa kovin keskittynyt. On auttanut ihan hitosti, että kriteeri kontaktin katkeamattomuudesta sivu käskyllä on pidetty joka kerta.

Odotan kyllä kovasti, että päästäisiin treenaamaan jo kunnolla. Perjantaina lähden ekalle renkaan leirille. Innolla odotan minkälaista siellä on, vaikka tietysti tosi ikävää ettei Moona pääse mukaan. Äiti suostui kovin pitkin hampain onneksi edes koiria hoitamaan, joten pitänee olla iloinen siitä, että ylipäätään itse nyt pääsen mukaan kuuntelemaan ja oppimaan.

Katselin Moonan tokovideoita ajankuluksi, ja on sillä vaan aina niin kivaa <3

Moona kaukot ja seuruu 1v 3kk

Moona vajaa 2v, ekoja tunnari treenejä

Ensimmäinen koe 1v6kk

Moona 2.5v treenaa valkohampaan leirillä. Mä niin muistan tuon treenin kuin eilisen <3

Voittajan koe 2v.5kk Eka voittajan koe. Pitkästä pitkästä aikaa kaivoin tämän videon, ja tuon luoksetulon kun saisi takaisin. Voi noita aikoja, Moona sai 302p, ja kysyin tämän tiedon jälkeen, että onko se ykköstulos :) Kahden ikävuoden jälkeen Moonan tekemisessä alkoi olemaan kunnon meininkiä, sitä ennen se teki tosi ajattelevaisesti hölkkä vauhtia. Tässä vaiheessa en osannut vielä ajatella edes vauhtia.

Moona 3v. Voisiko meidän zeta palautua tuon näköiseksi vielä joskus?

Tva koe Reilu vuosi sitten. Olipa kiva katso ja todeta, että monet asiat menee nykyään paljon paremmin kun tuolloin. Vaikka olin tuolloin ääri tyytyväinen noihinkin liikkeisiin.

Viimeinen kuvattu koe, messarin kisa Vielä hetki sitten en olisi ikinä uskonut kisaavani Moonan kanssa tuolla. Mutta siellä me vain oltiin, ja meillä oli kehässä tosi kivaa :)

Pari viikkoa, ja sitten pääsee treeneihin kiinni. Toko <3

Mietin tässä samalla, että yksi asia mistä täytyy luopua, on Muusan toko. Ei sen alunperinkään pitänyt tokoilla, mutta sitten siinä vain kävi niin. Muusasta ei näyttänyt silloin tulevan agilitykoiraa, joten sen sijalta sitten tokoiltiin, kun se siinä tuntui olevan niin hyvä ja meillä oli niin kivaa. Ja hyvä ja lahjakas se onkin, mutta niin se onkin hyvä myös agilityssa, ja harrastaa myös hakua ja paimennusta lisäksi. Haku ja paimennus piti olla sen päälaji ihan alunperin, ja nyt myös agility on. Aika ja ajatukset ei riitä ihan kaikkeen. Toko jää nyt ihan kokonaan tästä lähin. Treenaamme vain tottista, johon riittää niin paljon vähempi treeni.

Moonan päälaji on toko ja sivussa vielä jonkin aikaa agi, Muusan agility ja haku. Paimennusta kesälajina pienemmin tavoittein kummallekin. Kaiken muun unohdamme kokonaan. Kun jaksotamme noiden treenaamisen oikein, pitäisi pystyä vielä keskittymään täysillä kaikkeen ilman, että liika on liikaa. Temppuja huvikseen, jos on ylimääräistä energiaa. Näillä mennään :)



2 kommenttia:

  1. Loistavaa, sähän olet tehnyt valintoja. Saikut tehnyt hyvää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, jotain hyvääkin! Ja kämppä siivottu, ja Muusan syömät seinät pakkeloitu. Täyteainetta meni koko tuubi, joten oli ehkä ihan aiheellista. Huomenna jos maalaisi, ja sitten saisi tämä saikkuilu jo riittää. Tai voi tietysti olla, että Muusa syö seinää sitä mukaa kun paikkaan. Ja Moonakin on aloittanut kaiken hampaisiinsa saaman paperin jne. silppuamisen, että siivottavaakin riittäis :D Enää 2/3 viikkoa jäljellä..

      Poista