keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Paimennuskausi avattu Muusan osalta

Sunnuntaina lähdettiin reissuun klo 5 aamulla, suuntana Kitee ja Minna Erosen lammastila.
Hyvä saada heti treenit pyörähtämään oikein käyntiin, niin päästään omassa harjoittelussa sitten asian ytimeen heti alusta alkaen. Itselle on paimennus vielä niin uutta, että en oikein osaa arvioida itse missä järjestyksessä lähdetään asioita rakentamaan, kun koulutus menee kuitenkin paljon koiran mukaan.

Su aamutreenit ohjatusti Minnan kanssa. Olipa jännää, kun en pitkän tauon jälkeen muistanut miten ne lampaat saadaan edes Muusan kanssa treeniaidan keskelle.. Saatinhan me ne juu, ja Muusa näytti vauhdikasta juoksentelua ympäri ja ympäri isolla flänkillä, vaihtoi välillä suuntaakin juu, mutta ei mitenkään kontrolloidusti. Eikä hakenut tasapainoa juurikaan, lenteli vain ympäriinsä jossain kaukana. Lähdettiin sitten hakemaan rauhoittumista viemällä lampaat aidan viereen, ja Muusa sai sitten pitää niitä siinä, ja opetella kohtaamaan lampaat rauhasssa katseellaan. Oli aika jännää, eikä pystynyt kauaa pitämään katsetta, vaan lähti sitten liikkumaan flänkille. Välillä liikuin, niin Muusa sai tuoda lampaat mulle, ja sitten taas sama. Haluttiin että tulee lähelle lampaita, mutta ei saa aiheuttaa kaaosta. Treenin edetessä Muusa selvästi rauhoittui, ja uskalsi kohdata lampaiden katseita paremmin.

Välissä käytiin lepäämässä majapaikassa Tohmajärvellä, ja sitten illalla kertaamaan treenit omatoimisesti. Muusa meni selvästi paremmin, ja alkoi pääosin kohtaamaan lampaita rauhallisesti ja varmasti. Oli ajattelevaisempi ja selvästi työsti asioita. Pääsi nyt ilmeisesti sen verran hommaan sisään, ettei meinannut antaa kiinni ollenkaan.

Ma aamutreenit taas Minnan kanssa. Treeni alkoi vähän kaoottisesti, kun Muusa karkasi lampaille ennen lupaa, selvästi innostui hommasta vähän enemmän, ja mun vaikutusvalta siihen pieneni. Nyt oli aika siirtyä harjoituksissa eteenpäin. Lampaat keskelle, ja flänkkejä ja tasapainon hakemista. Nyt pystyi hyvin ohjaamaan suunnan vaihdot. Välillä koko kierros, välillä tosi nopeasti suunta vaihtuu. Taspainosta vähän ajamista, ja taas flänkille. Tasapaino alkoi vähän löytymään sieltä, mutta kuljetus hankalaa kun lampaat liian jaloissa, koska Muusa ajautui liian lähelle ja siten lampaat juoksi yli, jolloin Muusa taas lähti flänkkäämään. Itsellä hankalaa taas osata liikkua ja kommunikoida koiran kanssa. Ei jotenkin ymmärä ihan mikä on huonoa ja mitä halutaan. Muusa ei taaskaan antanut treenin lopussa kiinni, vaan yritti viedä lampaa ja tehdä omaa juttuaan.. Oppi jo milloin treeni loppuu, ja alkoi possuilemaan. Minna näytti sitten miteen saa handlattua lampaat itsellään, ja koiran pitää uskoa ja luopua lampaista.
Otettiin tauon jälkeen vielä vähän flänkkejä ja pari askelta kuljetusta nurkassa, ja sitten otin enemmällä kurilla Muusan kiinni, ja tulikin sitten kiltisti. Niin ja sitä ennen laitettiin Muusa häkkiin lampaiden kanssa, ei ollut nätisti, ja kun kiellettiin tietysti siitä, niin päätti ettei tee sitten mitään. Muusaa ei siis vielä häkkiin.

Illalla taas kertausta omatoimisesti. Aika samanlailla meni kun aamulla, ja tuntui ettei oikein päästä siitä eteenpäin. Flänkkäilee joo, mutta kuljetukset ei onnistu kun Muusa valuu liian lähelle, eikä reagoi paineeseen ja hiljennä vauhtia, vaan flänkkää sitten. Pidettiin tauko ja yritin sitten pitää lampaat paremmin paikoillaan ja suuntaa nopeasti vaihtamalla saada sen paremman etäisyyden päähän, mutta sitten olin tietysti taas lähtökohtaisesti liian lähellä lampaita kun sen olisi niitä pitänyt mulle tuoda. Yritin välillä muistella miten se oma liikkuminen meni että saisin tilaa mun ja lampaiden väliin ennenkuin Muusa tasapainossa, ja saatin muutamat askeleet ihan hyvää kuljetusta. Lopussa myös kuljetti lampaat nätisti mulle nurkkaan, ja siitä sain Muusan nätisti kiinni taas. Mietin itse, että ei kyllä vaan päästä tuosta järkevästi eteenpäin, ennenkuin sen voi pysäyttää. Menee liikaa juoksenteluksi jä lentelyksi, enkä saa lampaita sitten rauhalliseksi, jolloin Muusakaan ei rauhoitu.

Ti vielä treeniä Minnan kanssa. Alkuun vähän samaa, ja sitten taas uudet kuviot. Nyt piti itse vähentää liikkumista, ja antaa Muusalle enemmän vastuuta pikkuhiljaa lampaista. Hirveän hankalaa mulla oli taas ohjata oikein.. Ja projektiksi piti ottaa myös maahanmenon rakentaminen, huh. Ensin niin, että tein tilan mun ja lampaiden väliin menemällä itse kiinni aitaan. Nyt ei lampaat päässeet juoksemaan alta pois, ja Muusakin sitten rauhoittui ja sain sen maahan. Samaa juttua monta kertaa, ja välillä sai pitkiäkin aikoja maata rauhassa ja katsoa lampaita. Alkoi oppimaan käskyä, ja sitten kokeilin pikkuhiljaa samaa keskemmällä aitausta kun Muusa tasapainossa. Ja sain kuin sainkin se useammankin kerran menemään maahan ja lampaat rauhallisena mulla. Sitten siitä walk on käskyä ja taas lie down. Lopussa pystyin kävelemään minne vain lampaiden kanssa, ja Muusa löysi hyvin tasapainoon ilman ohjaamista ja lampaat pysyivät nätisti mun luona, ja siitä taas maahan. Aika hieno tunne, kun itse en kyllä osannut vielä määritellä missä kohtaa se taspaino on. Välillä Muusa ajoi lampaita ihan sivusta, ja silti lampaat pysyivät suorassa linjassa peruskuljatuksessa. Muusalla oli hyvin ajatusta, ja oli hyvin rauhallinen. Hieno edestyminen tapahtui kyllä kolmessa päivässä, ja Minna sanoikin ettei samaan treeniin saa jäädä liian pitkäksi aikaa, vaan pitää osata vaikeuttaa koko ajan sopivasti. Pikkuhiljaa pitää lisätä enemmän painetta, kun Muusa alkaa kestämään sen.

Nyt sitten yritetään omissa treeneissä päästä samaan, ja pitää vain itse yrittää miettiä milloin on aika edetä. Nyt siis asennetaan lie down koiralle loogisissa kohdissa. Sitten alan siirtymään pois lampailta ja Muusan pitää silti pysyä maassa, ja Muusan puolelta sitten lähetän sen flänkille ja maahan tasapainoon. Siitä sitten käskyjen opettelua koko ajan vaikeuttaen. Ei oo helppoa.

Käytiin kumpanakin illalla treenaamassa vähän tottista matkan varrella olleella kentällä. Olipa hassussa paikkaa kenttä melkeinpä keskellä ei mitän, eikä siellä kyllä kertaakaan näkynyt ketään treenaamassa.

Su tsekkailin vähän missä mennään tottiksen osalta pitkän tauon jälkeen. Nyt ainakin näki mitä se oikeasti osaa ja mitä ei.. Seuruu tuntui olevan vähän tauon jäljiltä epätasaista, hyvin kyllä jaksoi pitää vireen ja kontaktin, mutta käännökset vähän niin ja näin, ja tempon vaihdot ei osannut. Vetäisin testiksi vähän pidemmän kaavion. Sitten tein luoksetuloa, jonka osasi hyvin. Metristä, ja keksi kiertää hypyn takaisin päin. Oli kyllä taas mukavan eri näköinen hyppy. Noudossa oli tosi painava kapula, ja Muusa pudotti sen luovutuksessa. Ihmekös tuo, kun on treenattu ohjatun kapulalla. Eteenmenossa taas ei voinut lähteä seuraamaan.

Ma sitten korjaus sarjaa. Muusa oli tosi väsynyt ainakin henkisesti pitkästä paimennus päiväivästä jne., mutta ihan hyvin jaksoi mun mielestä vielä nostaa vireen tottikseen. Seuruu tuntui tosi ponnettomalta, mutta näytti videolta katsottuna kuitenkin olleen ihan ok. Videolta on hyvä katsoa kun näkee kaikkia tyhmiä virheitä mitä itse voisi muuttaa. Noudon luovutusta painavalla kapulalla pitää miettiä, ote hyvä, mutta pää on liian lysyssä tuolla ajatuksella. Eteenmenoa otin ekaa kertaa noin että vapautin sosiaaliseen palkkaan kesken seuruun, ei voi vielä sanoa oikein toimiiko tuohon tahmeuteen. Noudossa oli toinen nosto tosi nätti, ja ärsyttää kun en palkannut nopeammin siitä. Luoksetulon loppuosassa jäi istumaan vähän kauas ja korjasi. Tekee kyllä teknisesti jarrutuksen niinkuin haluan, mutta luulen ettei osaa vielä arvioida pohjan mukaan tota hommaa. Mutta nyt oli tuossa treenissä edes jotain ajatusta mukana, kun on nyt lähinnä vain humputeltu.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti