tiistai 15. heinäkuuta 2014

KLAGI

Lähdettiin pe aamulla ajelemaan kohti Kokkolaa BaVin porukoiden kanssa. En ole ennen osallistunut Klagiin, mutta tämän jälkeen voin kyllä suositella. Leppoisa meininki ja ihanat nurtsi kentät. Syötiin jo matkalla kakkupalat etukäteen tuloksia juhlistaen, ja ei kyllä ollenkaan oltu ylioptimistisia. Meidän jengi keräsi yhteensä 12 nollaa! :)

Sain juosta yhteensä 10 rataa, ihan mahtavaa. Muusan ensimmäiset kisat, ja Moonan ensimmäiset kisat tosi pitkän tauon jälkeen. Sm:issä olin turistina, ja karsintoja tuli katseltua tiukasti ruudun takaa. Into piukkana siis todellakin kisaamassa, ja niin oli kaksi pikku kiituriakin. Löysin jotenkin ihan mahtavan asenteen, ja osasin jotenkin nauttia tekemisestä ilman mitään tulospaineita.

Lilla Muussen sai semmoisen kuuluisan "kisavireen", ettei sitä noin vain olekaan niin helppo ohjatakkaan. Lilla Muussen pinkoi ihan miljuunaa menemään. Sellainen pieni höpsöeläin. Jospa tässä sitten alkaisi pitämään jotakin tilastoa, niin A:t osui 4/4 ja puomit 3/4. A:t tuli kovasta vauhdista harjan yli suoraan kontaktille, eli ykkösellä, ja kaksi muuta kakkosella. Siitä missatusta puomista ei tullut virhettä, koska tuomari ei ehtinyt juoksemaan perässä. Muusa tuli siinä vinosti puomille, eikä saanut ylösmenon haparoinnista johtuen normaalia laukkamäärää riittämään, eikä sitten säätänyt. Mutta olen kyllä niin iloinen noista, ja puomi oli vielä 40cm pidempi kuin normaalit puomit. KYLLÄ, mittasimme sen. Niin ja Muussenille tuli myös ihka ensimmäinen nolla ja ykkös sija. Muilla radoilla sitten sattui ja tapahtui :D

Stora Måmssen oli ihan tulessa, ja kiisi hurjaa vauhtia läpi esteiden. Enska radalta hylky, ja sitten kokonaiset 4 (NELJÄ) ehjää rataa! Ensin nolla sij. 2, ja sitten sikahieno ja nopea rata josta luulin tulleen nollan. Pidin jo bileitä, kunnes kaverit tulivat sanomaan että rengas oli hajonnut. Pienesti ärsytti, kun olisiko ollut kiva saada tupla ja voitto ensi kesän arvokisoja varten?? No Monsteri ansaitsee kyllä ihan kaikki bileet anyways. Seuraavana päivänä sitten ekalta agiradalta nolla sij. 1 ja toiselta 0sij.2. Tokalla hyppärillä luulin että tuli kielto kun Moona ei mennyt heti yhteen putkeen. Samy onneksi radan laidalta karjui että jatka, ja voi että onneksi jatkettiin. Moona ei ylittänyt kieltolinjaa, ja saimme SERT-H ja TUPLAN! Ja voi että mikä flow oli sen kanssa mennä, ikinä ei ole näin hyvin kyllä mennyt kisat. Ehkä meillä oli myös hyvä tuuri, mutta uskon että ollaan myös kehitytty parina. Lisäksi mukana oli maailman parhaat tsempparit kannustamassa, ilman heitä ei olisi ollut niin hyvä fiilis kisata.
Osasin jotenkin hyvin löytää Moonalle sopivat ohjaukset. Yhden radan jälkeen ystävä sanoikin, että oli kyllä todella hienosti ohjattu huonosti kääntyvä koira. Se oli kyllä todella kauniisi sanottu :) Kerrankin en tehnyt mitään tyhmiä ohjauksia, jossa Moona törmää siivekkeisiin, tai änkenyt Moonan isoille linjoille tielle. Valitsin rohkeasti takaa ohjauksia ja erilaisia vaihtoehtoja. Muistin koiran, enkä rynninyt omia aikojani. Ja vidoilta katsottuna Moonahan kääntyykin aika hyvin.

Ainakaan vuoteen en ole sitä enää jarrutellut, tai harjoitellut käännös tekniikoita. Mentiin jotenkin niin pahasti metsään, kun lähdettiin liian tekniikka painotteiselle linjalle hakemaan sitä kuuluisaa täydellisyyttä. Käytiin liikaa koulutuksissa, jossa yritettiin laittaa kaikki samaan muottiin. Ja siinä muotissa Moona erottuu huonosti kääntyvänä reikäpää jyränä, jolle laitetaan verkkoja korjaamaan sen hyppylinjoja, ja suhisemalla pysäytetään se ennen estettä, jotta se nuolisi siivekettä. Oma vikahan se on, kun on kuunnellut liikaa muita. Moonan kanssa ei ikinä enää treenejä, joissa jäädään hinkkaamaan jotain saakelin käännöstä siihen asti, että itku meinaa tulla, kyllä siinä turhautuu koirakin. Mutta nyt me ollaan otettu askel noista ajoista eteenpäin, ja olen taas alkanut nauttimaan agilitysta. Moona saa kääntyä ihan miten itse luonnostaan tykkää, ja luotan että se on sille nopein vaihtoehto, ja myös fyysisesti paras vaihteohto. Moni asia on mennyt parempaan sen jälkeen, kun aloin arvostamaan Moonaa juri sellaisena kuin se on.




TOKO SM 2014

Kiitos Tuija H ihanista kuvista!

Päivitystauko meidän tekemisiin taas on ollut. Se on niin kiirettä, kun kummatkin typyt vihdoin treenikunnossa. Mutta kisakertomuksen voisi kirjailla tänne muistoksi.

Jo jonkin aikaa ennen kisaa sain taas selvitettyä välit Moonan kanssa. Sopivan haastavaa treeniä, ja paimennus on myös ollut suuri apu tähän.

Suurin ongelma ennen koetta oli meille ruutu. Sitä ei löytynyt, eikä paikkaa siellä löytynyt. Lisäksi kehänauhat sekoittivat. Onneksi sain potkun persuksiini viikkoa ennen koetta, ja sitten me treenattiin, ja treenattiin, ja hinkattiin. Onneksi Moona on sellainen rautalanka versio, että sitä kestää vääntää, kun sen tekee hyvällä mielellä. Alkuviikosta jouduin kyllä siihen vähän painettakin laittamaan, kun tuntui ettei asia etene, ja sillä sainkin sen muuttamaan taas käytöstä kaavojen toistamisen sijaan. Kaksissa kehä treeneissä se ei löytänyt ruutuun todellakaan ekalla. Ekoissa ei edes kymmenennellä yrityksellä, tokissa kolmas kerta toden sanoi. Ekassa kehätreenissä se ei oikeasti ihan osannut paikkaa ruudussa, vaikka sinnepäin oli menossa. Toisissa sen olisi pitänyt osata, mutta päästin sen otteestani ja se vain korvat kiinni sinkosi ensin toiseen kehään, sitten toiseen, ja kolmannella melkein juoksi ruudun ohi, mutta sattumalta "törmäsi" siihen. Seuraavana päivänä oli treenissä kaksi tosi hankalaa ruutua kera häiriömerkkien ja kehänauhojen, ja teimme peräkkäin kummatkin. Hyvin osasi, kun keskittyi. Vikalle viikolle arvelisin ruututoistoja kertyneen n. 200 ilman liioittelua, ja se kannatti. Kikkailua haasteiden kanssa, ja lisäksi helpompia itsevarmuuden säilyttämiseksi.

Kaaduin viikkoa ennen koetta la agilitytreeneissä niin että oikean kyynärpään nivelside repesi. To iltana sain mukavan soiton, että siihen on pakko laittaa kipsi perjantaina. Viimeistelyt oli sitten kivat "paniikissa" ohjattua ilman käsimerkkiä ja suullista käskyä, sekä uusiksi kaikki kapulan otot ja heittäminen. Kipsi laitettiin, mutta onneksi otettiin myös heti pois lääkäreiden mielipide erojen vuoksi, mikä onni :) Pe illalla vielä vähän temppuiltiin majapaikan pihalla Porissa.

La oli melkoinen helle, mutta onneksi olin aloittanut nesteytyksen jo torstaina. Ennen kehiin menoa vain huolehtimista, että pysyy Moona viileänä. Moona ihan todella kuumaherkkä, ja on muutaman kerran saanut ihan kunnon lämpöhalvaus oireita huojumisen merkeissä.

Istuminen 10
Makuu 10: Oli ollut "kiltti" ilmeellä kummatkin.

Zeta 9.5: Liikkeen lopuksi pysähdyin töksähtäen, ja Moona heilautti pyllyä. Paras zeta pitkiin aikoihin noin muuten.

Hyppy 10: Olisi saanut pitää mun makuun voimakkaammalla otteella kapulasta.

Tunnari 10: Nuuski ensin vähän kapuloiden vierestä, ei niin tehokas etsiminen kuin voisi olla.

Ruutu 8.5: Flänkki merkki, hidasti vauhtia ennen ruutua. Ei niin rento.

Luoksetulo 5.5: Kyttäsi, ei mennyt maahan. Pisteitä meni myös mun suuntaamiseksi tukittavasti ennakoivasta merkistä.

Kaukot 10: Moonan parhaat koekaukot ikinä, pomppasi myös i-s, ja oli niin kovin rento.

Ohjattu 10: Oikea. Epärento merkki, hyvä tuonti.

Seuraaminen 8: Hyvä kontakti, epätarkkuuksia paikallaan käännöksissä jne.

Yht. 288.5p. sij.20

Loppuun asti sai jännätä saadaanko finaalipaikka, ja kyllä me saatiin. Jes! Suorituksen jälkeen olin ihan varma ettei tuon liikevirheen jälkeen enää pisteet riitä millään. Vikoihin kehiin Moona raahautui mukaan pää maassa kuoleman kielissä, mutta jostain kumman syystä suoritti liikkeet aika normaalisti skarppina. Kai se jo osaa sen verran hyvin, että huonommassakin tilassa suoriutuu. Treenattiin illalla vielä liikkuroituna merkkia ja luoksetuloa häiriöillä. Onneksi Sirke huomioi hyviä juttuja luoksetulo treenistä, ja saatiin sitä maahanmenoa havainnollistettua Moonalle.

Finaali käytiin stadionilla ihanalla nurmikolla. Kentälle pääsivät vain kisaajat, joten kehä oli todella rauhallinen. Moona ottikin sitten mm. tuomarista vähän häiriötä parissa kohtaa. Tasaisessa hälinässä häiriöt hukkuu taustaan, hiljaisessa ja rauhallisessa taas ei. Saatiin suoritusnumero 20, eikä se mitenkään haitannut. Kaikilla muillakin oli yhtälailla aamusta asti kuuma, ja odotuksen Moona lepäsi. Ei edes oikeastaan jännittänyt, ja yritin vain nauttia yhdessä tekemisestä Moonan kanssa.

Istuminen 8.5: Oli viihdyttänyt itseään tuijottelemalla mitä tapahtuu kehän ulkopuolella.

Makuu 7.25: Oli esellisen lisäksi mutkalla. Ei kuulemma ollut mitenkään rauhattomalta näyttänyt, vain juurikin siltä että paikallaolot tylsistytti ja haki jotain jännittävämpää tekemistä. Tuhmis.

Zeta 6: Järkkä m-s-i. Seisomisesta mukaan otossa lähti huonosti, ja ei taaskaan istunut.
Seuruu 8.75: Oikealle käännökset huonoja, välillä kontakti huononi kun tuomari meni läheltä. Perus seuraaminen tosi hyvää.

Luoksetulo 9: Oli oikeasti tosi hieno! Olin niin onnellinen, että saatiin treenien tuotos näkymään kokeeseen. Moona tuli häntä tötteröllä, ei aijaamalla :)

Ruutu 9.5: Tämä oli jo hyvä ruutu, vaikka hidasti snadisti vauhtia ennen pyäytystä.

Ohjattu 10: Wau

Kaukot 8: Otti häiriötä tuomarista, ekaan vaihtoon kaksi käskyä. Niin harmi, kun tämä ei ole ollenkaan Moonan normaali virhe.

Tunnari 10: Wau

Hyppy 10: Hyvä

Yht. 280.25 sij. 8

Yhteistulos siten 284.38, jolla sijalle 11.

Monsteri on aika hieno <3