sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Agii ja tokoo

Tuntuu ettei me talvella muuta treenatakkaan. Treenattavaa kyllä onkin jo noissa, mutta tuntuu taas että treenikapasiteetti alkaa loppumaan kesken. Muusan pitäis opetella vaikka mitä tokojuttuja, ja agilityssa treenattavaa vaikka kuin. Taas saman kysymyksen äärellä, että kuinka paljon voi ja kannattaa koiraa ajallisesti treenata, niin että hyöty olisi maximi. Tokossa tarkkuus juttuja vois kyllä lisätä ohjelmistoon useammallekin päivälle, ja sitten ottaa erikseen pitkäkestoisia treenejä hallilla vaikka kolmesti viikossa. Agilitya ollaan varmaan treenattu ihan liikaa, tai liikaa rankkoja rata treenejä. Toisaalta edistystä on tapahtunut, mutta lähinnä ohjaamisessa. Mut ei opi jos ei treenaa. Pitäisi niitäkin vain painottaa esteosaamisen puoleen enemmän. Tämä rankka jakso ei voi jatkua loputtomiin, mutta ehkä ihan hyvä nyt. Pk-lajit ja paimennus on jotenkin mukavampia ehkä koiralle, sekä mielelle että kropalle, ja vaikka niitä olis treenannut kesällä enemmänkin, ei tullut tunnetta, että treenaisi koiraa liikaa. Ehkä vähän arveluttaa se, että toko ja agi ovat kumpikin tosi kiihdyttäviä. En tiedä, kunhan pohdin :) Ja toisaalta Muusa on kotona tosi flegmaattinen ja mieleltään rauhallinen.

Moonan kanssa ei tätä liikaa treenaamisen ongelmaa ole ollut pitkään aikaan. Agi treenit ovat mahdollisimman lyhyitä, ja kisakaudellakin mahdollisimman vähän rankkaa treeniä. Vain sen verran mitä itse tarvitsen, ja olen luopunut kaikesta hinkkaamisesta sen osaamisen kanssa. Toistoja vain itseäni varten. Moonan tapa liikkua on melko kuluttava, ja mitä vähemmän tekee, sitä suurempi todennäköisyys olla loukkaantumatta. Moona on osaava koira, ja treeni ylläpitoa. 
Toko vaatii toki pitkäänkin treeniä, mutta suurin työ on mulla keksiä haasteita. Usein puoli tuntia riittää saamaan sen onnelliseen tilaan, ja jos treeni sujuu suunnitellusti, tulisi muutoin vaan ylimääräisiä turhia toistoja. Välillä täytyy hinkata, ja uusien juttujen opettelu vaatii paljon toistoja. Tai ongelmien korjaaminen. Mutta harvoin täytyy miettiä, että jaksaakohan se vielä treenata, ja onko jotkut treenit liikaa 
Koiratanssi on kiva lisä harrastuksiin, niin Moona joutuu keskittymään aivan uusienkin juttujen opetteluun.

Tänään oltiin Sirken tokossa Muusan kanssa, ja hyviä pointteja tuli taas esille. Seuruu oli kamalaa, ja varsinkin perus asennot. Oli sellainen Voi kaavio alkuun, jossa poikitti vähän, oli kuulemma takajalat nipussa, ja liikkellelähdöissä kuului piip. Takajalat ja kroppa menee nippuun kun on esim. hihnassa lenkillä ja kaverit pääsee juoksemaan, ja sitten kohta jo pomppaa naaman korkeudelle. Eli oli todella patoutunut ja pursuileva, ja siltä tuntuikin. Lelu kädessä millä voi huomauttaa pyllystä seurasi hyvin, ja oli rennompi. Ollaankin nyt tehty lyhyitä pätkiä, ja sain huomata että vanhat ongelmat taas takaisin. Äänikin lähti jo kokonaan, mutta taas olen palannut liian riehakkaaseen ja nostattavaan ohjaustyyliin, ja tattadaa, pikku piip. Noutoakin katsottiin onneksi, ja siinäkin oli vähän tyhmästi tehnyt, ja katsonut possuilun läpi sormien, vaikka itse luulin sitä työstäväni.. Kun vajosi heitossa kyyläämään, otin niskasta ja annoin rauhoittavan palautteen mikä meni läpi, tuli Musse sen jälkeen erittäin ryhdikkäänä sivulle. Lähetin hakemaan kapulan, ja käskin matkalla maahan. Totteli ihan salamana ja oikein katsoi muhun kuuliaisella Mussen palvovalla ilmeellä, ja siitä pääsi noutamaan. Uskomatonta miten voi noin hyvin mennä palaute läpi oikealla tavalla. Ruutu testattiin kanssa koemaisena, sain pysähtymään sen melkein ruutuun, ja korjasi itse vähän eteenpäin ja siitä maahan, menee siis herkästi jopa pari metriä yli. En katsonut oliko pylly sisällä vai ei, mutta pitäishän se saada heti ekalla pysähtymään vähän aiemmin. Seiso käskyn reagointiin vahvistamista, ja paikka treeniä. Paikan osaa kyllä aika hyvin läheltä, mutta menee niin kovaa ettei tajua omaa vauhtiaan, tai sitä ei oikein kiinnosta kun on vaan siistiä juosta täysiiii. Tai no suurin syy on tietysti Moona, jonka takia olen vahvistanut ja palkannut taakse täysille ampumista ruudussa ;D Otin Moonan ryhmäliikkeisiin, ja oli hyvä.

Ennen näitä treenattiin Riski ja Moona. Moonalle kokonaisuus treeni palkalla ruudussa ja kaukoissa. Zetassa oli tuhma seuraamisessa ja ennakoi mukaan lähdön. Luoksetulossa ei mennyt maahan! Tajusi sen itsekin ja korjasi istumaan, huomautin heti ja otin seisomisesta uudelleen, nyt hyvä loppu. Kaukoissa otti painetta kun Sirke heilutti käsillä vaihtoja. Se on näköjään vieläkin herkkänä kaikelle, ja luulee että häntä nyt tässä kiusataan. Vaati ihan kaksoiskäskyn ja oli jähmeä. Katsoin vielä läpi sormien liikkumista, ja heti alkoi laistamaan. No onneksi kokeessa on se näyttötaulu ja liikkuri kauempana, mutta tätä täytyy nyt treenata. Ja jo kotona tehtiinkin. On nyt treeneissäkin ollut muuten niin hyvä, että ärsyttää tommonen huonosti tekeminen. Luoksetulossakin ollut niin varma, joten toivotaan että tämä virhe vahvisti vaan ymmärrystä mitä pitää tehdä. Otettiin vielä muistutus luoksetulosta, koemaisena alku, ja häiriö maahanmenoon, oli skarppi. Ruudussa Sirke huitoi käsiä ja käski Moonaa ruutuun. Meinasi lähteä ja tajusi itse mokansa. Ruutuun vähän tahmeasti, mutta olin juuri tämän häiriöjutun takia laittanut alustan ruutuun ja palkkasin sen. Stopit oli ekstrahienoja mattostoppeja, ja muutenkin oli ehjää tekemistä ja tosi hienojakin liikkeitä. Vielä ehtii muutamat treenit onneksi ottamaan :)

Agilityssa on kisattu. Hyllyjä suurimmaksi osaksi, vaikkei nyt huonoja ratoja kaikki kuitenkaan, mutta silti masentaa. Muusalle yksi nolla kakkosista edes :) Videoitakin on, pitää laittaa ne vielä myöhemmin.


torstai 8. tammikuuta 2015

Agi treeni 8.1 ja kuvia



Pitkästä aikaa otin tytöistä kuvat. Moona näyttää Mussen rinnalla pitkältä ja lyhytjalkaiselta, mutta onko ihmekään kun Muusa on tuollainen gaselli.


Tältä Mussis näyttää ennemminkin luonnossa, pyöreä selkä ja häntä possun saparolla <3


Kummatkin on olleet kovin leikkisiä viime aikoina. Eivät malta sisälläkään olla painimatta ja vetävät lelujen puutteessa vaikka villasukkaa :) Piha leikki loppui kyllä lyhyeen, kun Moona elää nyt hetken pumpulissa. Lenkillä menevät vuorotellen vapaana, etteivät liukastele tahi törmäile.

Eilen oli toko päivä, ja tänään vuorossa agilitya. Tosin Moona sai vaan pienet tokot. Lainakoira projekti musta belgi Naku on ilmoitettu ekoihin kisoihin lauantaiksi, ja Muusa kakkosiin. Mun oli tarkoitus suunnitella helpohko rata, mutta tulihan siihen silti mukavasti haastetta. Ei ollut ainakaan turha treeni! Nakulla sujui kontaktit ja kepit hyvin, mikä oli tietysti se tärkein asia kisoja ajatellen. Muusan kanssa sujui hyvin muuten, paitsi kepeille ei taas jarruttanut. Vein sitä kyllä aika täysilläkin, pitää muistaa kisoissa antaa sen tehdä rauhassa. Menee jotenkin täysillä pää pystyssä sisään, ja sitten ihan törmää jopa kakkoskeppiin, jos ei mene ohi siitä. Yritin kujalla saada tekniikkaa aiemmin matalammaksi, mutta meni vaan huonompaan. Nyt päätin olla puuttumatta tekniikkaan, ja jätän vain koiran vastuulle olla tekemättä virheitä. Muutoin näyttää kyllä ihan nopealta pujottelu tekniikasta viis, joten ehkä tietää itse miten pääsee nopeiten. On se kuitenkin aika korkea raajainen ja oman rakenteinen elukka, jotta menköön omalla tyylillään. Alla tän päivän treeni.






tiistai 6. tammikuuta 2015

Kuulumisia ja tavoitteita

Uusi vuosi vaihtunut, ja niin toivon että tästä vuodesta tulisi vieläkin jännittävämpi kaikkien koirajuttujen osalta. Kaipaisin jotain uutta ja haastavaa puuhastelua. Onneksi toko karsinnat on alkamassa, ja agilityssakin tiedossa kisoja. Koiratanssi kisojakin olisi keväälle tiedossa. Karsinnat nyt tietysti jännittää kaikkein eniten tässä vaiheessa. Viimeksi on oltu kehässä sm-kisassa, ja jotenkin epätodellinen olo, että entä jos kisoissa se ei enää pelaakaan. Paljon on treenattu alkusyksystä alkaen tokoa, ja olen saanut vietyä eteenpäin juuri niitä asioita mitä olen halunnutkin. Mutkia on ollut matkassa enemmän kuin osasin odottaa, mutta ei tämän niin helppoa pidä ollakaan. Useamman kerran on otettu yhteen Moonan kanssa, ja ohjattu oli taas aivan riekaleina, ja myös tunnarin kanssa on väännetty kättä. Bonuksena ne kaikki paineistumis ongelmat, jotka onneksi korjaantui Marin hoidolla. Nyt tuntuu kuitenkin paremmalta kuin koskaan asenteen ja varmuuden kanssa, ja pelottaa ajatuskin tämän tunteen säilyttämisestä. Joka treeniin olen ujuttanut kuuntelemista, ja samalla yrittänyt pitää varman asenteen. Enää ei humpsutella. Viimeinen silaus tarkkuuteen pitäisi vielä tehdä, ja tietysti ylläpitää niitä hankalia juttuja, ja huolehtia kokonaisuudesta.

Agilityssa Moona saa pitää nyt kisataukoa jonkin aikaa, ja keskityn Muussenin kilpailuttamiseen. On me Moonan kanssa treenattukin, medi rimoilla, ja joka välissä pientä kuuntelemista. Ja hämmästykseksi se kuuntelee agissakin oikein asennot ja temput, erottelee esteet suullisena. Pelottavan hyvin auki. 

Musse on lähtenyt käsistä välillä, mutta suurimmaksi osaksi taitava ja hieno koira. Haluan sen pian kolmosiin jo, ja mun mielestä sen osaaminen on jo aivan riittävä sinne. Ketuttaa kahtena eri päivänä kisaaminen, ja toivon että sitten kun Moona seuraavaksi menee kisoihin, olis mulla siellä kaksi ohjattavaa. Musse on treenannut kovasti myös tokoa, ja hienosti se oppii asioita, vaikka välillä on semmoinen idiootti. Totuus on, ettei Moona ikinä näin nopeasti oppinut, ja Moonan tokoon panostin todella paljon enemmän. Muusan kanssa ärsyttää myös se, etten halua tehdä siitä täydellistä, kun toko on sivulaji, ja sitten en pysty elämään huonon luokseni stopin tai maahanmenon kanssa. Ja kaukoissakin haluisin ettei se yhtään liiku ja pomppaa vaihtoja. Ärsyttävää.

Eipä me sen kummempaa olla puuhattu. Agikisoista tuloksena hyllyjä, mutta edes aivan sairaan hienoja osia radoista.

Vuosi vaihtui Luomassa BaVin päämajassa yhdeksän koiruuden kera, ja siinä riitti kyllä vilskettä kerrakseen. Moona katsoi tunteella telkkaria ja hyöri siellä täällä, Muusa paini bortsunpentu Linin kanssa, Draama hoiteli pehmolelu pentujaan suurella sydämellä, Noita nukkui petillään ja ilmoitti olemassa olonsa jos joku eksyi liian lähelle, Leni oli haukkana kerjäämässä herkkuja. Shelttipojat Kriisi, Figo ja Rondo taisivat lököillä sohvilla suht. kiltisti :D

Ja sitten kai niitä tavoitteita!

Moona:
Tokossa toivoisin tietysti onnistumisia karsinnoissa, ja samoin sm-kisassa. Tottakai toive olisi maajoukkuepaikka, ja se on mielestäni mahdollinen saavuttaa, ja sen eteen teemme töitä. Sm-kisassa olisi hienoa päästä finaaliin, ja tietysti onnistua kaikissa liikkeissä. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu,  mutta fakta on kuitenkin se, että tosissaan yritämme ja teemme!

Agilityssa tavoite saada ne kolme aginollaa ja osallistua arvokisoihin. Tavoitteena psyykata itseni yrittämään täysillä. Joka kisassa. Meillä pitäisi olla mahdollista tehdä paljon enemmän nollia, kuin olemme nyt tehneet. Kyllästyttää aina epäonnistua.

Koiratanssissa olisi kiva saada onnistuneet kisat nyt, ja hioa vielä ohjelmaa paremmaksi, jotta voisi tulla parempia pisteitä.

Paimennusta toivon mukaan jatketaan kesällä, ja päästään taas asioissa eteenpäin.

Muusa:

Voi1 olisi kiva tälle vuodelle.
Agilityssa kolmosiin, ja olisi kiva jos meno olisi edes jotenkinhan varmaa, ja ehkä tulostakin tulisi. Taas suurin osa minusta kiinni, ei osaamisesta, vaan asenteesta.
Haku ja jälki kesällä etusijalla, hk1 ja jk1 olisi kiva saavuttaa.
Paimennusta myös Muusan kanssa.