perjantai 24. huhtikuuta 2020

Treenailua

Etna on tiine, ja ne jutut siirtyy osoitteeseen etnaobi.blogspot.com

Muusan lusiessa saikkuaan on Etnan kuntoutuminen edistynyt ja treenattukin ollaan. Ihanaa kun pääsee jotain hyödyllistä tekememään oikeasti. Muusan kanssa kun ei puolitehon treenit auta mihinkään, koska käy vaan niin kierroksilla kun ei pääse juoksemaan täysiä ja pomppimaan niinkuin yleensä ja sen mielentilan takia ne tekniset pikkujutut sitten menee huonosti. Etna ei vielä osaa paljon mitään, niin saan sen pidettyä tyytyväisenä ihan vain perusjuttujen opettelulla. Seuruu treeni on edistynyt hyvin ja ollaan keskitytty pidentämään pätkiä. Tänään tehtiin ekaa kertaa noutoa isolla puisella kapulalla pidemmällä matkalla, ja Etna osasi. Heittoon se alkoi reagoida tokalla treeni kerralla niin, ettei etujalat pysy paikallaan ja lösähtää huonoon ryhtiinkin. Tämä otettiin treenin alle. Ihanaa kun voi taas antaa sen vähän juoksennella lelun kanssa. Paikkamakuussa Etna ei kyllä oikeen pysy liikkumatta, vaan laittaa päätä maahan ja ottaa mukavaa asentoa. Tämä toki siksi kun elämänsä lähinnä makoillut vapaamuotoisesti paikalleen käskettynä. 

Tehtiin myös haun ilmaisuja viikko sitten ekan kerran ja tänään toisen. Tänään pääsimme jo siihen asti, että n. 30m matkan lähetyksen päässä Etna haisteli ensin maalimiehellä palkkaa innoissaan ja älysi sitten ottaa rullan maasta maalimiehen kädestä ja tuoda sen eteen tuloon mulle. Näytölle lähdössä fokusoi vasta maalimiehen aloitteesta.


maanantai 13. huhtikuuta 2020

Elämää ja odottelua

Huolta on taas aiheuttanut Muusan varvas. Oikean etujalan uloimmasta varpaasta napsahti sivuside poikki ja se sitten leikattiin 4.1. Juuri kun oli kunto palautunut jotenkin pitkästä levosta pääsi se varvas menemään uudestaan. Vein sen sitten jo amputaatio leikkaukseen pikaisesti, mutta tilanne ei ollutkaan niin paha mitä kuvittelin ja varvas sai vielä yhden mahdollisuuden. Enää ei teippailla tai mitään, mutta lenkit 15min kerrallaan. Kurja olo kyllä Muusan puolesta, koska saikkuilu jatkuu ihan liian pitkään. Olisin toivonut jopa vain päästä siitä varpaasta eroon, mutta nyt mennään näin ja taas toivotaan ja mahdollisesti petytään.

Etnan kanssa on treenailtu vähän välillä ja jumpattu melkein joka päivä puolipallot apuna. Vesikävelyt aloitettu koronasta huolimatta, koska nyt on tärkeää seurata jalkaa ja kuntouttaa, jotta tulee mahdollisimman hyvä eikä liikuntaa lisätä liikaa kerrallaan. Nyt mennään puolen tunnin lenkkejä remmissä eikä liikkeessä näy mitään, altaassa näkyy hiukan ennenkuin vertyy. Pahoinvointia ei ole ollut ja muutenkin kaikki mahdolliset oireet voi ihan yhtä hyvin selittää valeraskaus. Välillä tuntuu että on se tiine ja välillä olen ihan varma että ei ole ja nisät pitäisi olla jo enemmän kasvanut. Ei auta kuin odotella viikon päähän ultraan. Etnan seuruu treeniä videolla


Malkin on nyt äidillä etätyö seurana ja Moona meillä sitten ainoa ilman liikuntarajoituksia elelevä. Eilen käytiin parin tunnin metsälenkkiä ja hyvin jaksoi hölkkäillä.